Tutkimuksessa selvitettiin korkeakoulutuksen sosiaalista, alueellista,
kielellistä ja sukupuolten tasa-arvoa ja saavutettavuutta Suomessa, ja
verrattiin sitä muihin OECD- ja EU-maihin. Lisäksi tarkasteltiin
verrokkimaiden – Ruotsin, Irlannin ja Englannin – tasa-arvon
edistämisessä hyödynnettyjä politiikkoja ja toimenpiteitä, sekä
pohdittiin niiden soveltuvuutta Suomeen.



Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tasa-arvo ja saavutettavuus
toteutuvat eri tavoin. Akateeminen perhetausta ohjaa hakemaan
yliopistoon koulumenestyksestä riippumatta, ja osa aloista on
sosiaalisesti valikoivia. Ammattikorkeakoulut tasaavat perhetaustojen
eroja ja toimivat tasa-arvoa lisäävänä koulutusväylänä. Myös
alueellisesti ammattikorkeakoulutus on paremmin saavutettavissa.
Kielellisen tasa-arvon suhteen on parannettavaa sekä yliopistoissa että
ammattikorkeakouluissa. Koko suomalainen korkeakoulutuskenttä on
sukupuolen suhteen huomattavan eriytynyt. Todistusvalinta lisää naisten
hakemista ja pääsyä miesten aloille, mutta ei toisin päin.



Korkeakoulutuksen tasa-arvoon ja saavutettavuuteen liittyvien
toimien edistäminen on kompleksinen kokonaisuus. Tutkimuksessa
suositellaan erilaisia kehittämistoimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden
edistämiseksi.