Mielenterveyden tukeminen työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä

: Pihlajamäki M, Wallius M, Toivonen A

: Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari

: 2022

: https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/6bfe2613-4cac-435a-9738-50cc1b3bf45e

Johdanto. Mielenterveyden häiriöistä johtuvat poissaolot työstä aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle ja kärsimystä yksilöille (1,2). Myös työterveyslääkärien vastaanotoilla mielenterveyskysymykset ovat olleet enenevissä määrin esillä (3,4). Työterveyshuolloilla on keskeinen rooli mielenterveyden edistämisessä niin yksilö- kuin yhteisötasolla yhdessä työpaikkojen kanssa (5,6). Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa mielenterveysosaamista kehittävää koulutusta on kuitenkin vain vähän tarjolla. Tavoite. Tavoitteenamme oli selvittää, miten työntekijöiden mielenterveyden tuki toteutuu työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä. Tämä auttaa yliopistoja kehittämään työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta vastaamaan paremmin nykyisen työelämän tarpeita. Menetelmät. Tutkimme monimenetelmällisesti 25 työpaikka-työterveyshuoltoparin arviota mielenterveyden tuen toteutumisesta työterveysyhteistyössä. Aineisto koostuu kysely- ja työpajaaineistosta. Kyselyn avulla selvitimme kokemuksia yhteistyöstä sekä työpaikkojen tyytyväisyyttä työterveyshuollon ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön. Kyselyaineisto analysoitiin kuvailevalla analyysillä ja Fisherin tarkalla testillä. Yhteistyökäytäntöjä koskeva työpaja-aineisto teemoitettiin sisällönanalyysiä soveltaen. Tulokset. Kyselyn vastausprosentti oli 75 \% (N=38). Kaikki työterveyshuollot arvioivat, että mielenterveys on huomioitu työterveysyhteistyössä, kun taas 74 \% työpaikoista oli samaa mieltä. Yhteistyössä teemoiksi nousi esille toimijoiden välinen yhteisymmärrys, joka perustuu tarpeeseen, luottamukseen ja jatkuvaan toiminnan kehittämiseen. Yhteinen ymmärrys rakentuu roolien ja vastuiden selkeyden myötä. Päätelmät. Työterveyshuollot arvioivat mielenterveyden huomioimisen yhteistyössä lähtökohtaisesti paremmaksi kuin työpaikat. Tämä voi johtua siitä, että työterveyshuoltojen yksilöön kohdistuva työ ei ole näkyvää työpaikalle (7–9). Työterveyshuoltojen tulee ryhtyä ennaltaehkäiseviin toimiin organisaatiotasolla kohdistaen toimenpiteitä koko työyhteisöön. Työterveyshuollossa ei hoideta vain yksilöä, vaan koko työyhteisöä (10). Asenteiden ja kulttuurin muuttaminen ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään toimintaan vaatii toimenpiteitä niin työpaikoilla kuin myös työterveyshuolloissa. Mielenterveyden edistämiseen liittyvä osaaminen yhteistyössä työpaikkojen kanssa vaatii enemmän painoarvoa työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa. Koulutuksessa tulee huomioida työterveyshuollon toiminnan painopisteen siirtäminen yksilöstä työyhteisöön ja riskeihin reagoinnista niiden ennakointiin. Nämä asiat vaativat jatkossa enemmän huomiota työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen opetussuunnitelmassa.