Artikkelissa tarkastellaan, millaisia käsityksiä suomen- ja ruotsinkielisillä suomalaisilla on toistensa tervehdyssanoista ja tervehtimistavoista. Aineistona on kaksi vuonna 2023 toteutettua kyselytutkimusta, joista toinen on suomen- ja toinen ruotsinkielinen. Kyselyjen fokuksessa oli yleisesti tervehtiminen, mutta monet vastaajat ovat spontaanisti reflektoineet myös toisen kansalliskielen puhujien tervehdyssanoja tai tervehtimiskäytänteitä. Ruotsia tai suomea koskevat vastaukset on poimittu aineistosta tekemällä tekstihakuja kyselyjen vapaamuotoisista vastauksista. Aineistosta on laadullisen sisällönanalyysin avulla etsitty toistuvia teemoja. Näistä yleisimpiä ovat 1) toisen kielen tervehdyssanat (esim. su. moi, terve, ru. hejsan, mojn), 2) tervehtiminen kaksikielisillä paikkakunnilla tai kaksikielisissä tilanteissa sekä 3) toisen kielen puhujien tervehtimiskäytänteet (esim. kättely, halaaminen, tuntemattomien tervehtiminen). Vastausten näkökulmissa on kuitenkin eroja, ja ruotsinkieliset vastaajat kirjoittavat suomeen liittyviä kommentteja suhteellisesti enemmän kuin suomenkieliset ruotsiin liittyviä.