Draamakasvatus on noussut opetussuunnitelmassa keskeiseksi pedagogiseksi lähestymistavaksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä laaja-alaisen osaamisen tukemisessa perusopetuksessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan draamakasvatuksen merkitystä erityisesti alkuopetuksen kontekstissa pedagogisen kohtaamisen, kehollisen oppimisen ja oppijaidentiteetin rakentumisen näkökulmista. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään opettajan ja oppilaan pedagogisen kohtaamisen näkökulmaa draamatyöskentelyssä sekä draamakasvatusta koskevaa teoriaa. Artikkeli kytkee draamakasvatuksen perusopetuksen opetussuunnitelman (Opetushallitus, 2014) alkuopetukselle asettamiin tavoitteisiin ja osoittaa, kuinka draama konkretisoi opetussuunnitelman oppimiskäsitystä ja toimintakulttuurin periaatteita. Tuloksena esitetään, että draamakasvatus tarjoaa alkuopetukseen eettisesti vaativan mutta pedagogisesti perustellun toimintaympäristön, jossa oppiminen tapahtuu kehollisesti, emotionaalisesti ja sosiaalisesti. Erityisesti pedagogisen kohtaamisen laatu näyttäytyy ratkaisevana tekijänä oppilaan turvallisuuden, osallisuuden ja oppimiseen kiinnittymisen kannalta. Draamakasvatus edellyttää opettajalta tietoista ja sensitiivistä vallankäyttöä, mutta parhaimmillaan se tukee vahvasti oppilaiden hyvinvointia ja oppimisen perustaa alkuopetuksessa.