väestö kaiken päätöksenteon lähtökohdaksi Suomen väestö on suuressa murroksessa. Pitkälle edennyt rakennemuutos vaikuttaa laajaalaisesti ihmisten elämään, talouteen ja koko yhteiskuntaan. Siksi muutos tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa. Suomi ikääntyy nopeasti, ja erityisesti kaikkein vanhimpien määrä kasvaa. Työikäisten määrä ja osuus väestöstä pienenee parin vuosikymmenen kuluttua. Yhä pienempi joukko työikäisiä tulee vastaamaan talouskasvun edellytyksistä ja julkisen talouden rahoituksesta. Työikäisten työllisyys, osaaminen ja työkyky ovat näin yhä ratkaisevampia. Syntyvyys on Suomessa laskenut, ja lapsia syntyy yhä vähemmän. Nykyisellä kehityksellä lasten määrä vähenee pysyvästi. Pienenevien ikäluokkien vuoksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin, osaamisen ja mielenterveyden merkitys korostuu entisestään. Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, mutta sen hyödyt riippuvat maahan muuttaneiden työllistymisestä ja kotoutumisesta. Keskeistä on edistää hyviä väestösuhteita eli sitä, että erilaiset ihmiset kohtaavat toisensa kunnioittavasti. Väestö keskittyy kasvukeskuksiin, ja alueelliset erot kasvavat. Ikääntyneiden määrä lisääntyy, eikä hoivan saatavuus pysy tällä hetkellä tarpeen perässä. väestökehityksen suuntaan ja seurauksiin voidaan vaikuttaa Väestökehityksen vaikutukset näkyvät viiveellä, minkä vuoksi viisaita päätöksiä on tehtävä ennakoivasti. Mitä pidemmälle päätöksiä ja toimia lykätään, sitä vaikeammiksi ja hallitsemattomammiksi ne käyvät. Suomi tarvitsee nyt pitkäjänteistä ja tutkittuun tietoon perustuvaa poikkihallinnollista politiikkaa, joka kantaa yli vaalikausien. Vuosikymmenten päähän ulottuva väestöstrategia auttaa Suomea sopeutumaan muutoksiin hallitusti. Tämä vahvistaa yhteiskunnan kestävyyttä, turvaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja luo edellytykset elinvoimaiselle tulevaisuudelle. Väestökehityksen seurauksiin vaikutetaan parhaiten kaikkien politiikkalohkojen ja hallinnonalojen yhteistyöllä ja koordinaatiolla. Tällä hetkellä väestökysymyksiä koskevat toimet ovat siiloutuneita ja sirpaleisia, ja kokonaiskuva on heikko. Tutkittuun tietoon perustuva ennakoiva politiikka on keskeinen edellytys sille, että Suomi pystyy vastaamaan väestökehityksen haasteisiin hallitusti ja oikea-aikaisesti. suositukset päätöksentekoon 1. Otetaan väestökehitys päätöksenteon pohjaksi ja laaditaan ylivaalikautinen väestöstrategia 2. Varaudutaan ja sopeudutaan väestön nopeaan ikääntymiseen 3. Vahvistetaan työikäisten terveyttä, työllisyyttä ja osaamista 4. Panostetaan lasten ja nuorten mielenterveyteen, osaamiseen ja tulevaisuususkoon 5. Vauhditetaan maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä 6. Huomioidaan väestökehityksen alueelliset erot 7. Varmistetaan, että ikääntyneet saavat hoivaa tarpeen mukaan 8. Kehitetään väestöennusteita ja arviointimenetelmiä