Turku osallistui syksyllä 2025 eurooppalaiseen asun nottomuuslaskentaan yhdessä 34 muun kaupungin kanssa, ainoana Pohjoismaiden edustajana. Laskenta toteutettiin laajennettuna versiona Suomen valtakun nallisesta vuosittaisesta asunnottomuuslaskennasta Tu run osalta eli palvelupohjaisena poikkileikkauslaskenta na. Lisäksi järjestettiin Suomen historian ensimmäinen asunnottomuuden katulaskenta. Katulaskenta tavoitti Turussa vain kahdeksan prosenttia (39 henkilöä) val takunnallisen asunnottomuusselvityksen tavoittamien asunnottomien määrästä (467 henkilöä), huolimat ta Euroopan parhaita käytäntöjä mukailevasta, paikal lisiin olosuhteisiin sovitetusta menetelmästä. Katulas kentojen oletetaan usein tavoittavan asunnottomia, joi ta muut laskentamenetelmät eivät tavoita. Turun kon tekstissa näin ei ollut, muun muassa katuasunnotto muudelle hengenvaarallisen kylmän ilmaston ja asun nottomat suhteellisen laajasti tavoittavan sosiaalipalve lujen verkoston vuoksi.  Laajennettu asunnottomuusselvitys tavoitti noin kol manneksen (143 henkilöä) valtakunnallisen asunnotto muusselvityksen tavoittavuudesta. Eron lähempi tarkas telu tuotti lisäymmärrystä valtakunnallisen selvityksen menetelmän kehitystarpeista. Tavoitetuista asunnottomista 91 prosentilla oli Suomen kansalaisuus. Asunnot tomuuden kesto oli 53 prosentilla asunnottomista al le vuoden, mutta myös huomattavan pitkiä asunnotto muusjaksoja (yli 2 tai 5 vuotta) oli suhteellisen paljon (16 % ja 4 %). Yleisin viimeisimmän asunnottomuu den laukaissut tekijä oli häätö tai muu asumisen tahdos ta riippumaton päättyminen (56 %). Muita yleisiä syitä olivat terveyssyyt, ml. päihderiippuvuus (39 %), talous syyt (29 %) sekä perhesyyt, ml. avio- ja avoerot ja lähi suhdeväkivalta (13 %). Turun asunnottomista 28 pro senttia on ollut vankilassa ja 15 prosenttia psykiatrises sa laitoshoidossa. Laskentamenetelmiä kehitettiin Eu roopan kaupunkien välisessä yhteistyössä sekä paikallis ten asunnottomuustoimijoiden kanssa. Turussa metodi sina kysymyksinä korostuivat muun muassa keinot sen välttämiselle, ettei asunnottomuutta oleteta ulkonäkö perusteisesti eri vaiheissa laskentoja, ja sille, ettei mah dollinen päihtyneisyys muodostu esteeksi tiedon tuot tamiseen osallistumiselle. Laskenta herätti paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti keskustelua muun muas sa poikkileikkausasetelmien tarkoituksenmukaisuudes ta ja vaihtoehdoista sekä EU:n tietosuoja-asetuksen tul kinnasta asunnottomuuslaskentojen kontekstissa. Julki sissa tiloissa näkyvästi toteutettu katulaskenta myös li säsi paikallista keskustelua asunnottomuuden ajankoh taisuudesta ja siitä, että aihe on monille läheinen, suo raan tai välillisesti.