Artikkelissa vastataan seuraavaan tutkimuskysymykseen: miten suomalaisen vastuuvapausperusteiden järjestelmän tulisi suhtautua ihmisten hyväksikäyttöön rikollisessa toiminnassa? Tutkimuksessa tarkastellaan kolmea toteuttamisvaihtoehtoa: kohtuuttomuusopin ja 2000-luvun alussa hylätyn pakottavat olosuhteet -anteeksiantoperusteen elvyttämistä, pakkotilan uutta tulkintatapaa ja painostamisen omaksumista uutena anteeksiantoperusteena. Tutkimus on menetelmällisesti rikosoikeudellista tulevaan oikeuteen kohdistuvaa tutkimusta (de lege ferenda ja de sententia ferenda). 

Väitän, että painostaminen tulisi omaksua rikosoikeudelliseen järjestelmään itsenäisenä anteeksiantoperusteena. Perustelen väitettä syyllisyysperiaatteen kunnioittamisella, painostettujen rankaisemisen puutteellisella oikeutuksella ja rikosoikeussystemaattisella eheydellä. Katson, että rajatun painostamiseen perustuvan anteeksiantoperusteen omaksuminen ei murenna rangaistuksen yleisestävää vaikutusta. Painostamiseen perustuva yleinen anteeksiantoperuste johtaa nykyistä oikeustilaa parempiin oikeusvaikutuksiin rikokseen painostettujen kannalta. Anteeksiantoperustetta sovellettaessa kyseessä ei ole rikos, jolloin syyte tulee hylätä. 

Ensisijainen toimenpide-ehdotus on säätää uudesta anteeksiantoperusteesta rikoslaissa (de lege ferenda -suositus). Painostamiseen perustuvaa anteeksiantoperustetta on kuitenkin mahdollista soveltaa jo ennen mahdollisia lainsäädäntötoimenpiteitä rikoslakiin kirjoittamattomana anteeksiantoperusteena, koska rikosoikeuden yleisistä opeista ei ole säädetty tyhjentävästi rikoslaissa (de sententia ferenda -suositus). Artikkelissa esitellään anteeksiantoperuste oikeustieteellisen keskustelun kohteeksi ja lainsoveltajan käytettävissä olevaksi oikeudellisen tulkinnan vaihtoehdoksi.

Compulsion as an excuse in Finnish criminal law 

The article answers the following research question: how should the Finnish system of defences address exploitation in criminal activities? The study examines three possible approaches: 1) reviving the German Unzumutbarkeit doctrine, which was rejected at the beginning of the 2000s (the compulsory circumstances excuse), 2) adjusting the interpretation of necessity, and 3) adopting a broad interpretation of compulsion as a novel excuse. Methodologically, the article is future-oriented criminal law research (de lege ferenda and de sententia ferenda). 

I argue that compulsion should be adopted into the criminal justice system as an independent excuse. The argument is based on respect for the guilt principle, the lack of justification for punishing those under compulsion, and the systematic coherence of criminal law. I maintain that adopting a limited compulsion-based excuse does not undermine deterrence. The general compulsion-based excuse would enable more favourable legal effects for those who are compelled to commit offences. When an excuse is applied, the criminal charge must be dismissed as the person is not guilty of a crime. 

The proposed primary solution is to provide for a new excuse in the Criminal Code (de lege ferenda recommendation). However, it is possible to apply compulsion as an unwritten excuse before explicit legislation, since the general doctrines of criminal law are not exhaustively regulated in the Criminal Code (de sententia ferenda recommendation). In the article, I present the compulsion excuse for discussion in the legal scholarship and as an alternative legal interpretation available to judges.