A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä
Neljävuotiaan lapsen osallistuminen elintapakeskusteluun perheen laajassa terveystarkastuksessa
Tekijät: Junnila Riina, Tiitinen Sanni, Salanterä Sanna
Kustantaja: Sosiaalilääketieteen yhdistys
Julkaisuvuosi: 2020
Journal: Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti
Tietokannassa oleva lehden nimi: Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti
Vuosikerta: 57
Numero: 1
Aloitussivu: 30
Lopetussivu: 43
ISSN: 0355-5097
eISSN: 2242-9298
DOI: https://doi.org/10.23990/sa.77856
Verkko-osoite: https://doi.org/10.23990/sa.77856
Rinnakkaistallenteen osoite: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/52581605
Ennaltaehkäisevä elintapaohjaus on keino tukea lapsiperheitä lasten
painoon liittyvissä kysymyksissä. Lastenneuvolan laaja terveystarkastus
tarjoaa tärkeän matalan kynnyksen areenan elintapoihin liittyvään
ohjaukseen alle kouluikäisten lasten perheille. Lasten osallistuminen
perheen arkea koskeviin keskusteluihin on lapsilähtöisen ja
perhekeskeisen neuvolatyön periaatteiden sekä aiemman tutkimusnäytön
näkökulmasta arvokasta ja hyödyllistä. Artikkelissa tarkastelemme
terveydenhoitajan, vanhemman ja neljävuotiaan lapsen välistä
vuorovaikutusta lastenneuvolan laajassa terveystarkastuksessa, jossa
hyödynnetään elintavoista keskustelemisen helpottamiseen suunniteltua
Elämänrytmin ympyrä -peliä. Peli on osa Painokas-hankkeessa kehitettyä
työkalupakkia. Tutkimuskysymyksemme ovat: 1) millaisilla sanallisilla
vuorovaikutuskäytännöillä aikuiset kutsuvat lasta osallistumaan perheen
elintapoja koskeviin keskusteluihin ja 2) miten lapset vastaavat
aikuisten käyttämiin erilaisiin osallistumiskutsuihin. Tutkimuksen
aineisto muodostuu neuvolavastaanottojen äänitallenteista (n=35), joita
analysoidaan keskustelunanalyysin menetelmää käyttäen. Tämän
laadullisen, induktiivisen analyysin avulla esitämme, että aikuisten
lapselle suuntaamat kysymykset keskittyvät 1) arkisiin tekemisiin tai 2)
tiettyihin ajankohtiin sijoittuviin arkisiin tekemisiin. Täydennämme
tarkastelua määrällisellä analyysilla. Sen pohjalta osoitamme, että
lapset voidaan saada mukaan keskusteluun helpommin, jos heille esitetyt
kysymykset kohdistuvat arkisiin tekemisiin, joita ei ole sidottu
tiettyyn ajankohtaan. Analyysimme havainnollistaa myös, miten
neuvolavastaanotolla joudutaan tasapainottelemaan yhtäältä lapsen
ikätasoa vastaavan osallistamisen ja toisaalta perheen elintapojen
terveellisyyden kuvaamisen ja arvioimisen välillä, koska nämä saattavat
paikoitellen olla toisensa poissulkevia tavoitteita. Neuvolapalveluita
suunniteltaessa olisikin arvioitava lapsilähtöisyyden toteuttamisen
mahdollisuuksia myös suhteessa muihin elintapaohjauksen tavoitteisiin.
Ladattava julkaisu This is an electronic reprint of the original article. |