Keväällä 2026 Turun yliopistossa järjestettiin Opiskelijapuntari-keskustelu, jossa joukko opiskelijoita keskusteli tekoälyn käytöstä yliopisto-opinnoissa. Keskustelun tavoitteena oli tuottaa suosituksia yliopiston tekoälylinjausten uudistamisen tueksi. Opiskelijapuntari noudatti niin kutsutun puntaroivan kansalaiskeskustelun menetelmää, jossa satunnaisesti valitut osallistujat saavat tietoa, keskustelevat ja tekevät yhteisiä suosituksia jostakin päätöksenteon kohteena olevasta aiheesta. Opiskelijapuntari toteutettiin osana ADDI – Advancing Digital Democratic Innovation –tutkimushanketta, ja sen järjestämisestä vastasivat hankkeen tutkijat. Opiskelijapuntariin kutsuttiin kaikki Turun yliopiston perustutkinto-opiskelijat. Vapaaehtoiseksi ilmoittautui 680 opiskelijaa, joista keskusteluun kutsuttavat valittiin satunnaisvalintaa hyödyntäen niin, että tiedekuntien edustavuus toteutui mahdollisimman hyvin. Keskusteluihin osallistui lopulta 470 opiskelijaa. Osallistujat jaettiin 86 pienryhmään, joissa he keskustelivat etäyhteydellä noin kahden tunnin ajan. Jokaisen pienryhmän tehtävä oli tuottaa yliopistolle kolme suositusta tekoälyn käytöstä yliopisto-opinnoissa. Keskustelunsa tueksi ryhmät saivat etukäteen ja keskustelun aikana tietoa tekoälystä. Suositukset he muotoilivat yhdessä yhteiskirjoitusalustaa hyödyntäen. Keskustelun etenemisestä vastasi koulutettu keskustelunohjaaja, joka huolehti myös puntaroivan keskustelun peri aatteiden toteutumisesta. Ryhmät tekivät yhteensä 258 suositusta, joiden sisältö on tiivistettävissä kuuteen pääviestiin. Ensiksi, tekoälyn käyttöön tarvitaan selkeät ohjeet niin yliopiston tasolla kuin kurssikohtaisestikin. Ohjeet lisäävät ennakoitavuutta, opiskelijoiden tasavertaisuutta ja johdonmukaisuutta tekoälyn käytössä kurssista riippumatta. Toiseksi, yliopiston on tarjottava koulutusta tekoälyn käytöstä, mieluiten opintojen alussa tiedekuntakohtaisesti erillisen kurssin muodossa. Myös henkilökunnalle on tarjottava koulutusta. Kolmanneksi, niin opiskelijoiden kuin opettajienkin on kerrottava tekoälyn käytöstä avoimesti, sillä avoimuus on paras tapa edistää vastuullista tekoälyn käyttöä. Neljänneksi, opetus on suunniteltava niin, että tekoälyn käyttö ei korvaa opiskelijan omaa ajattelua. Kursseille tarvitaan kasvokkaisia kohtaamisia ja myös “tekoälyttömiä” suoritusmuotoja. Viidenneksi, yliopiston on tarjottava opiskelijoiden käyttöön laadukkaita ja tietoturvallisia tekoälytyökaluja. Lopuksi, tekoälyn käytössä on otettava huomioon sen aiheuttama ympäristökuorma sekä muistettava lähdekritiikki ja tekijänoikeudet. Opiskelijaan kohdistettavia vilppiepäilyjä ei saa perustaa pelkkien tekoälytunnistimien tuloksiin. Opiskelijapuntarin loppukyselyssä osallistujien arviot keskusteluista olivat erittäin myönteisiä, ja enemmistö katsoi, että vastaavia keskusteluja voitaisiin hyödyntää jatkossakin yliopiston linjausten valmistelussa. Suurin osa myös uskoi, että keskustelun tulokset vaikuttavat yliopiston tekoälylinjauksiin. Kokonaisuudessaan Opiskelijapuntaria voidaan pitää varsin onnistuneena: pienryhmäkeskustelut toivat yhteen suuren joukon opiskelijoita yli tiedekuntarajojen ja viitoittivat selvän suunnan yliopiston tekoälylinjausten kehittämiselle.