Työkykyä alentavat vammat ja sairaudet ja työttömyyden pitkittyminen ovat usein yhteen kietoutuneita haasteita, jotka vaikeuttavat paluuta työelämään. Tarkastelemme tässä analyysissa sitä, miten työvoimapalvelujen kontekstissa todettu työkykyä alentava diagnosoitu vamma tai sairaus on yhteydessä työmarkkinatulemiin sekä sairausperusteisten etuuksien käyttöön. Aineistonamme on koko Suomen työikäisen väestön kattava rekisteriaineisto vuosilta 2005–2021. Vertailuryhmän määrittämisessä käytämme suoraa kaltaistamista (exact-matching). Tulokset osoittavat, että diagnosoidut työkyvyn rajoitteet ovat yhteydessä heikompaan työmarkkina-asemaan ja lisääntyneeseen sairausperusteisten etuuksien käyttöön jo vuosia ennen diagnoosia ja vuosia sen jälkeen. Riittävän varhainen työkyvyn rajoitteiden tunnistaminen työvoimapalveluissa on tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.