Tässä artikkelissa tarkastellaan ruokahävikkiongelman määrittelyä verkkokeskustelussa. Analyyttisessa viitekehyksessä yhdistetään sosiologista ongelman määrittelyn prosessin teoriaa lingvistiseen teoriaan, kuten retoriikan, diskurssianalyysin ja kehyssemantiikan teorioihin. Empiirisenä aineistona käytetään Ylen ja Helsingin Sanomien verkkosivuilla vuoden 2019 aikana ruokahävikkiteemaisten artikkelien yhteydessä käytyä keskustelua. Käy ilmi, että ruokaa yleisesti ottaen arvostetaan ja ruoan haaskaamista paheksutaan. Monin paikoin median usein esiin nostama ilmastonäkökulma torjutaan, koetaan etäiseksi tai irrelevantiksi. Sen sijaan ruokahävikin syyksi ja ongelman ytimeksi määritellään huono käytös, uusavuttomuus ja kohonneen elintason mukanaan tuoma vieraantuminen. Ruoka on kaikille läheinen aihe, ja ruokahävikkiteema herättää runsaasti keskustelua, jota halkovat käytännölliset, kulttuuriset, eettiset ja taloudelliset sekä monet muut vaihtelevat ja toisiinsa nivoutuvat näkökulmat. Verkkokeskustelijoiden mukaan ruoka on aina arvokasta ja sen tuhlaaminen paheksuttavaa, joskin myös arvottavia jakoja tulee esiin: kaikki ruoka ei ole samanarvoista, mutta kaiken ruoan haaskaaminen on väärin.