Median kehystys voi vaikuttaa siihen, millaisia mielikuvia ja asenteita ihmiset muodostavat
uutisoiduista aiheista. Tässä tutkimuksessa analysoidaan Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja
Maaseudun Tulevaisuuden uutisartikkeleita vuosilta 2021 ja 2024 sisällönanalyysin avulla. Tavoitteena
on selvittää, miten metsästystä ja hirvieläimiä kuvataan eri medioissa.

Aineisto kerättiin Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä hakusanoilla ”metsästys”, “metsästäjä”,
“metsästysseura”, “peura”, “valkohäntäpeura”, “valkohäntäkauris”, “kauris”, “metsäkauris” ja “hirvi”.
Jokaisesta uutisesta kirjattiin muun muassa uutistyyppi, hakusanaosumat, otsikko sekä käsitelty
aihepiiri (pääkategoria ja alakategoria). Kategoriat oli ennalta määritetty, ja uutisten sävy arvioitiin
suhteessa pääkategoriaan (positiivinen, neutraali, negatiivinen). Lisäksi merkittiin, käsittelivätkö
uutiset aihetta kokonaan, osittain vai eivät lainkaan, sekä mainittiinko metsästys tai hirvieläimet ja
missä kontekstissa (positiivinen, neutraali, negatiivinen). Kokonaisaineisto sisälsi 1347 uutisartikkelia.
Uutisten eroja lehdittäin tutkittiin tilastollisesti sekä visuaalisesti.

Metsästys mainittiin Helsingin Sanomissa 230 artikkelissa, Ilta-Sanomissa 58 artikkelissa ja Maaseudun
Tulevaisuudessa 395 artikkelissa. Helsingin Sanomien sekä Ilta-Sanomien maininnat olivat useiten
neutraaleja tai negatiivisia, kun taas Maaseudun Tulevaisuuden maininnat olivat useimmiten
neutraaleja tai positiivisia. Hirvieläimet mainittiin useimmin Helsingin Sanomissa (277 artikkelia) sekä
Maaseudun Tulevaisuudessa (251 artikkelia), ja harvimmin Ilta-Sanomissa (75 artikkelia). Lehdestä
riippumatta hirvieläimet esitettiin yleisesti neutraalissa tai negatiivisessa valossa. Metsästystä ja
hirvieläimiä käsitteleviä artikkeleita julkaistiin eniten Maaseudun Tulevaisuudessa (405 artikkelia),
seuraavaksi Helsingin Sanomissa (198 artikkelia) ja vähiten Ilta-Sanomissa (43 artikkelia). IltaSanomien sävyjakauma muistutti Helsingin Sanomia, painottuen neutraaliin ja negatiiviseen, kun taas
Maaseudun Tulevaisuudessa positiivisia ja neutraaleja artikkeleita oli suhteellisesti enemmän.

Tulokset osoittavat, että lehdet käsittelevät hirvieläimiä ja metsästystä eri tavoin. Maaseudun
Tulevaisuus erottuu runsaalla, monipuolisella ja myönteisemmällä uutisoinnilla korostaen esimerkiksi
metsästyksen hyötyjä ja suhtautuen kriittisesti petojen metsästykseen. Helsingin Sanomat puolestaan
lähestyvät aiheita yleisjournalistisesti ja suhteellisen neutraalisti, painottaen myös kriittisiä
näkökulmia. Ilta-Sanomien aineisto on suppein, keskittyen yksittäisiin tapahtumiin, usein
negatiivisessa valossa. Lehtien erot voivat johtua esimerkiksi kohdeyleisöstä, toimituksellisista
linjoista ja käytettävissä olevan tiedon luonteesta. Maaseudun Tulevaisuus palvelee maaseudun
asukkaita ja luontoalan toimijoita, joiden suhtautuminen metsästykseen on keskimäärin
myönteisempi, kun taas Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat heijastavat enemmän kaupunkilaisyleisön
näkemyksiä. Lisäksi uutisointia voi ohjata tiedon saatavuus. Vahinkoihin liittyvää dataa on runsaasti,
hyötyjä koskevaa niukasti, ja median riippuvuus valmiista tiedotteista voi vahvistaa tiettyjä teemoja.
Näin ollen sekä lukijakunnan odotukset että toimitukselliset käytännöt voivat muovata uutisten sävyä
ja painotuksia.

Jatkossa tutkimusta tulisi laajentaa, jotta eri uutiskategorioiden eroja voidaan analysoida tilastollisesti
ja selvittää, missä määrin uutisointi heijastaa tai muokkaa lukijakunnan asenteita. Metsästysalan
toimijoiden kannattaa tuottaa aktiivisesti tiedotteita, esimerkiksi onnistuneista metsästyskausista ja
riistanhoidosta, huomioiden eri lehtien lukijakunnat. Johdonmukainen erilaisten teemojen esiin
tuominen voi tasapainottaa keskustelua ja vahvistaa metsästyksen ymmärrystä sekä harrastuksena
että yhteiskunnallisesti merkittävänä toimintana sekä lisätä käsitystä riistaeläimistä myönteisenä ja
olennaisena osana Suomen luontoa.