A2 Vertaisarvioitu katsausartikkeli tieteellisessä lehdessä
PET-tutkimus syövän diagnostiikassa ja levinneisyysselvittelyssä
Tekijät: Kemppainen Jukka, Timonen Kirsi L, Mussalo Hanna
Kustantaja: Duodecim
Julkaisuvuosi: 2020
Journal: Duodecim
Tietokannassa oleva lehden nimi: Duodecim
Vuosikerta: 136
Numero: 9
Aloitussivu: 1068
Lopetussivu: 1075
ISSN: 0012-7183
eISSN: 2242-3281
Verkko-osoite: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2020/9/duo15552
Rinnakkaistallenteen osoite: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/52273477
Tiivistelmä
PET-TT- ja -MK-tutkimukset ovat vakiinnuttaneet asemansa syöpäkuvantamisen työkaluna tavanomaisten anatomisten kuvausmenetelmien rinnalla. Tästä on osoituksena kuvausmäärien tasainen kasvu Suomessa ja uusien kameroiden hankkiminen paitsi yliopistosairaaloissa, myös keskussairaaloissa. PET-kuvantaminen vaikuttaa syövän hoitoon ja hoitomuotojen valintaan. Menetelmä on herkkä, ja sillä voidaan paikantaa aiempaa pienempiä imusolmuke-etäpesäkkeitä tai etäpesäkkeitä jo ennen anatomisia muutoksia, erottaa aktiivisen kasvainkudoksen keuhkojen atelektaasista tai hoitojen aiheuttamista arvista sekä fibroosista. PET-menetelmästä on hyötyä syövän hoidossa hoidon suunnittelusta hoitovastearvioon sekä taudin uusiutumisen osoittamiseen. Oikein kohdennettuna kalliin kuvausmenetelmän käyttö on kustannustehokasta. Syövän tarkka levinneisyysselvittely auttaa potilaalle soveltuvimman hoidon valinnassa. PET-tutkimus ei tuo lisäarvoa kaikkien syöpien levinneisyyden selvittelyyn. Kliininen tutkimusnäyttö tarkentuu koko ajan PET-menetelmän käyttöaiheista, ja nykyään syöpätautien hoitosuosituksissa otetaan aiempaa tarkemmin kantaa, milloin PET-kuvantamisesta on osoitettu olevan kliinistä hyötyä.
PET-TT- ja -MK-tutkimukset ovat vakiinnuttaneet asemansa syöpäkuvantamisen työkaluna tavanomaisten anatomisten kuvausmenetelmien rinnalla. Tästä on osoituksena kuvausmäärien tasainen kasvu Suomessa ja uusien kameroiden hankkiminen paitsi yliopistosairaaloissa, myös keskussairaaloissa. PET-kuvantaminen vaikuttaa syövän hoitoon ja hoitomuotojen valintaan. Menetelmä on herkkä, ja sillä voidaan paikantaa aiempaa pienempiä imusolmuke-etäpesäkkeitä tai etäpesäkkeitä jo ennen anatomisia muutoksia, erottaa aktiivisen kasvainkudoksen keuhkojen atelektaasista tai hoitojen aiheuttamista arvista sekä fibroosista. PET-menetelmästä on hyötyä syövän hoidossa hoidon suunnittelusta hoitovastearvioon sekä taudin uusiutumisen osoittamiseen. Oikein kohdennettuna kalliin kuvausmenetelmän käyttö on kustannustehokasta. Syövän tarkka levinneisyysselvittely auttaa potilaalle soveltuvimman hoidon valinnassa. PET-tutkimus ei tuo lisäarvoa kaikkien syöpien levinneisyyden selvittelyyn. Kliininen tutkimusnäyttö tarkentuu koko ajan PET-menetelmän käyttöaiheista, ja nykyään syöpätautien hoitosuosituksissa otetaan aiempaa tarkemmin kantaa, milloin PET-kuvantamisesta on osoitettu olevan kliinistä hyötyä.
Ladattava julkaisu This is an electronic reprint of the original article. |  |
Turun yliopiston Tutkimustietojärjestelmän portaali