Oraalisten antikoagulanttien käyttö eteisvärinäpotilailla vuosina 2015-2017 - rekisteritutkimus
: Hellman Tapio, Salo Henri, Kulathinal Sangita, Eloranta Pia, Airaksinen Juhani, Laine Juha
: 2020
: Lääkärilehti
: Suomen lääkärilehti - Finlands läkartidning
: 75
: 47
: 2531
: 2536
: 0039-5560
: https://www.laakarilehti.fi/pdf/2020/SLL472020-2531.pdf
: https://research.utu.fi/converis/portal/Publication/52240922
Lähtökohdat : Suomalaisista antikoagulaatiohoidon käytännöistä eteisvärinäpotilaiden hoidossa tarvitaan lisää tietoa.Menetelmät : Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusjärjestelmästä (Hilmo) tunnistettiin kaikki avo- ja sairaalahoidon eteisvärinäpotilaat ja heidän taustasairautensa ICD-10-diagnoosikoodien avulla vuosilta 2015–2017. Potilaiden antikoagulanttien käyttö kartoitettiin Avohilmosta tuotenumeroiden avulla.Tulokset : Tutkimusaikana yhteensä 100 209 eteisvärinäpotilaalla oli ensimmäisenä antikoagulanttina käytössä varfariini ja 30 832 potilaalla suora antikoagulantti: rivaroksabaani 12 433:lla, apiksabaani 10 229:lla, dabigatraani 7 827:lla ja edoksabaani 202:lla. Uusien varfariinihoitojen määrä väheni 35 % ja suorien antikoagulanttihoitojen määrä kasvoi 62 %. Suoria antikoagulantteja pienennetyllä annoksella käytti 24 % potilaista. Varfariinia käyttävät potilaat olivat vanhempia ja sairaampia kuin suoria antikoagulantteja käyttävät potilaat. Yhteensä 14 % potilaista käytti asetyylisalisyylihappoa (ASA) yhdessä antikoagulantin kanssa.Päätelmät : Suorien antikoagulanttien käyttö yleistyy ja varfariinin käyttö on jäämässä vanhempien ja sairaampien eteisvärinäpotilaiden hoitoon. ASA:n yhteiskäyttö antikoagulantin kanssa oli yllättävän yleistä.