Tässä artikkelissa paneudumme siihen, miten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja sukupuolisensitiivisyyttä rakennetaan diskursiivisesti paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Suomessa tasa-arvoa tulee edistää kaikilla elämänalueilla ja yksi sen keinoista on sukupuolisensitiivinen kasvatus. Laadullisen tutkimuksemme aineistona on 82, vuonna 2017 voimaan tullutta paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa, joita tutkimme kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Tutkimuksemme liikkuu teoreettisesti sukupuolentutkimuksen kontekstissa. Diskurssianalyysin avulla tuotamme aineistostamme viisi yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja sukupuolisensitiivisyyttä rakentavaa diskurssia. Päätuloksemme on, että paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa tasa-arvodiskurssi on 2010-luvulla jo melko vahva, mutta se, miten tasa-arvoa kohti varhaiskasvatuksessa edetään, on vielä hyvin epäselvää ja jää varhaiskasvatussuunnitelmissa konkretisoimatta. Varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmiin tarvitaankin nykyistä selkeämpää, konkreettisempaa ja lapsilähtöisempää ohjausta sukupuolisensitiivisen pedagogiikan suunnittelemiseen, toteuttamiseen ja arvioimiseen. Lisäksi tarvitaan muun muassa henkilöstön koulutusta, asiantuntevaa pedagogista johtamista ja systemaattista toimintakulttuurin kehittämistä.