D2 Artikkeli ammatillisessa kokoomateoksessa

Osteoporoosi. Käypä hoito -suositus



Tekijät: Leo Niskanen, Jyrki Kettunen, Anna-Mari Koski, Christel Lamberg-Allardt, Antti Malmivaara, Ville Mattila, Maria Nuotio, Joonas Sirola, Marjo Tuppurainen, Helena Valta, Jorma Komulainen, Jari Kellokoski

Toimittaja: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen,Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Geriatrit ry:n asettama työryhmä

Kustantaja: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Julkaisuvuosi: 2020

Kokoomateoksen nimi: Osteoporoosi. Käypä hoito -suositus

Verkko-osoite: https://www.kaypahoito.fi/hoi24065


Tiivistelmä
  • Suosituksella pyritään parantamaan osteoporoosin diagnostiikkaa ja luomaan yhtenäinen käytäntö osteoporoosin ehkäisyä ja hoitoa varten.
  • Ennen murtumaa osteoporoosin diagnoosi on mahdollista tehdä ainoastaan luuntiheysmittauksella. Väestötasolla luuntiheyden seulonta ei ole tarkoituksenmukaista. Seulonta tulee suunnata murtuman sairastaneisiin ja suuren riskin potilaisiin. Perifeerisiä luuntiheysmittauksia voidaan käyttää sentraaliseen luuntiheysmittaukseen ohjaamisessa osana osteoporoosin hoitopolkua.
  • FRAX (Fracture Risk Assessment Tool) on murtumien riskitekijäanalyysi. Se laskee riskitekijöiden perusteella lonkkamurtuman ja tärkeimpien osteoporoottisten murtumien todennäköisyyden (%) 10 vuoden ajaksi, mikä helpottaa murtumariskin kokonaisarviota ja hoitopäätöksen tekoa.
  • Osteoporoosin ehkäisyssä keskeisiä väestötason kohteita ovat kalsiumin ja D-vitamiinin riittävästä saannista huolehtiminen, vajaaravitsemuksen tunnistaminen, oikeista ravitsemus- ja liikuntatottumuksista huolehtiminen, tupakoinnin lopettaminen ja kaatumisen ehkäisy. Ravinnon kalsium on ensisijainen kalsiumin saannin turvaaja. Osteoporoosipotilaan D-vitamiiniannoksen tulisi perustua S-25(OH)D-pitoisuuden mittaukseen (tavoite 75–120 nmol/l).
  • Osteoporoosin lääkehoito on kohdistettava suuren riskin potilaisiin.
  • Osteoporoosin alueellisen hoidon järjestelyt on aloitettava sekundaaripreventiosta eli murtuman jo sairastaneista. Erityistä huomiota vaatii nikamamurtumatapausten tunnistaminen.



Last updated on 2024-26-11 at 20:10