Mediafandomeja on tutkittu eri tieteenaloilla vuosikymmeniä. Tuona
aikana tutkimusten painopiste on siirtynyt kriittisestä
voimaannuttavaan, minkä jälkeen ne ovat asettuneet tämän hetken
monitieteellisiin näkökulmiin. Yksi mediafandomien toimintatapa on
kuitenkin jäänyt tutkimuksessa vähemmälle huomiolle. Kyseessä on
fandomien harjoittama julkisuuden henkilöiden fanitus, johon perehdyn
tässä artikkelissa tarkastelemalla näyttelijöiden Benedict Cumberbatchin
ja Tom Hiddlestonin mediafandomeja Tumblr-mikroblogipalvelussa.

Selvitän, miten tutkimuskohteenani olevien mediafandomien harjoittama
julkisuuden henkilöiden fanitus ilmenee ja millaisia eri merkityksiä se
saa. Perehdyn fanittamisen tapoihin ja merkityksiin fanitutkimuksen
klassikon, Henry Jenkinsin osallistuvan kulttuurin teorian avulla.
Palaan Jenkinsin teoriaan, koska mediafandomien harjoittamaa julkisuuden
henkilöiden fanitusta ei ole aiemmin yhdistetty siihen.

Tarkastelen artikkelissani näissä fandomeissa esiintyviä erilaisia
fanituksen tapoja. Erityisesti käsittelen persoonakuvien rakentamisen
tapaa, jota ei ole aiemmin tutkittu. Kyseessä on fanituksen tapa, jossa
fanit muodostavat ja ylläpitävät yhdessä fanituksen kohteen persoonasta
rakennettua mielikuvaa. Tarkastelen ja analysoin tekemiäni löytöjä
Jenkinsin osallistuvan kulttuurin teorian kautta. Persoonamielikuvien
rakentaminen nousee tärkeään asemaan, sillä se osoittaa, että nämä
fandomit luovat ja ylläpitävät yhteisiä metatekstejä, mikä on tärkeää
osallistuvassa kulttuurissa.

Esitän, että mediafandomien harjoittama julkisuuden henkilöiden
fanitus kuuluu osallistuvan kulttuurin piiriin samoin kuin
mediafandomien harjoittama mediatuotteiden fanitus. Artikkelin lopussa
tarkastelen myös hieman osallistuvan kulttuurin muutosta ja pohdin,
miten tutkimuksen kohteena olevien fandomien toiminta sopii Jenkinsin
omaan päivitettyyn versioon teoriasta.