A3 Refereed book chapter or chapter in a compilation book
Fokusryhmähaastattelu lukupiirissä
Authors: Jytilä, Riitta; Parente-Čapková, Viola; Kekki, Niina
Editors: Anna Ovaska, Kaiju Harinen, Eevastiina Kinnunen, Toni Lahtinen, Olli Löytty & Roosa Suomalainen
Publication year: 2026
Book title : Empiirinen kirjallisuuden ja lukemisen tutkimus
Series title: Tietolipas
Number in series: 304
First page : 152
Last page: 168
ISBN: 978-951-858-829-3
eISBN: 978-951-858-831-6
ISSN: 0562-6129
eISSN: 2670-2584
Publication's open availability at the time of reporting: Open Access
Publication channel's open availability : Open Access publication channel
Web address : https://doi.org/10.21435/tl.304
Tässä luvussa käsitellään fokusryhmähaastattelua ja sen antia erityisesti kirjallisuuden- ja kielentutkimuksen menetelmänä lukupiiritutkimuksessa. Luku perustuu käytännön kokemuksiin fokusryhmähaastatteluista lukupiirissä, jossa oli mukana suomea ensikielenä ja vieraana kielenä puhuvia lukijoita. Fokusryhmähaastattelu antoi mahdollisuuden ryhmän tuelle ja omien ajatusten peilaamiselle ja vertailulle suhteessa toisiin.
Suuri osa kirjallisuudentutkimuksesta on perinteisesti ollut luonteeltaan tekstien tulkintaan keskittyvää. Empiirinen tutkimus taas voidaan laajasti ymmärtää havaintoon, kokemukseen ja mittaamiseen perustuvaksi tieteelliseksi menetelmäksi. Van Peer, Hakemulder ja Zyngier (2012) määrittelevät empiirisen kirjallisuudentutkimuksen tieteidenväliseksi kentäksi, joka soveltaa yhteiskuntatieteiden ja kognitiotieteiden empiirisiä ja kokeellisia menetelmiä tutkiessaan kaunokirjallisuuden esteettisiä vaikutuksia. Viime vuosina kirjallisuudentutkimuksen empiiriset näkökulmat ovat lisääntyneet merkittävästi, vaikkakin empiirisellä kirjallisuudentutkimuksella on jo pitkä historia (ks. Salgaro 2021). Huomattava osa empiiristä kirjallisuudentutkimusta on keskittynyt lukemiseen käyttämällä kirjallisuuden teorian, estetiikan tai vaikka psykologian näkökulmia (sama 516). Yhä enemmän on alettu tutkia todellisten lukijoiden lukukokemuksia sekä yhdessä lukemista. Myös monitieteinen lukemistutkimus on lisääntynyt ja lukeminen ymmärretään yhä useammin vuorovaikutteisena, luovana ja jaettuna toimintana (Hiidenmaa ym. 2023). Uudet menetelmät voivat rikastaa ja haastaa totuttuja tiedontuotannon tapoja. Tulkintoja on voitu rikastuttaa esimerkiksi laatimalla kyselyitä opiskelijoille tai joillekin muille ryhmille heidän lukukokemuksistaan ja lukutavoistaan. Useassa empiirisessä lukemisen tutkimuksessa yhdistetään kirjallisuudentutkimuksen ja kasvatustieteen menetelmiä, jolloin lukemista tutkitaan erityisesti suhteessa oppimisen prosesseihin. Tässä luvussa olemme kiinnostuneet erityisesti fokusryhmähaastattelusta empiirisen tutkimuksen menetelmänä.