Ulkomaalaistaustaisten lasten koulunkäyntiin ja oppimiseen Suomessa liittyy useita erityiskysymyksiä, kuten perheen kotoutuminen, vanhempien koulutustausta, monikielisyys ja opetuskielen oppiminen. Tässä tutkimuksessa tutkitaan 1971–1999 syntyneiden
koulutuspolkuja 1990–2015 välisenä aikana rekisteritiedon avulla. Tutkimuksen keskiössä ovat ensimmäisen ja toisen sukupolven
pakolaistaustaisten ja muiden maahanmuuttajataustaisten toisen asteen koulutuksen suorittaminen 25 ikävuoteen mennessä ja ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintojen suorittaminen 30 ikävuoteen mennessä. Ulkomaalaistaustaiset suorittivat toisen asteen tutkintoja harvemmin kuin suomalaistaustaiset nuoret riippumatta maahanmuuttotaustasta tai sukupolvesta. Ensimmäisen
sukupolven pakolaistaustaiset nuoret keskeyttivät muita useammin toisen asteen opintonsa. 30 ikävuoteen mennessä ulkomailla syntyneet, muut kuin pakolaistaustaiset, olivat suorittaneet yhtä usein toisen asteen tutkintoa kuin kantaväestö. Nuoret naiset
kaikissa ryhmissä suorittivat miehiä useammin sekä toisen asteen että ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoja. Tuloksemme vahvistavat aikaisempia tutkimustuloksia: vielä Suomessa syntyneidenkin maahanmuuttajataustaisten koulupolulla etenemiseen liittyy paljon epävarmuuksia pääosin muunkielisyyden ja perheen alemman sosioekonomisen aseman vuoksi. Tutkimuksen
perusteella koulutusjärjestelmä ei kykene tasoittamaan ulkomaalaistaustasta aiheutuvaa koulutuseroa kahdessa sukupolvessa.