Muunlajisten eläinten tappaminen sekä heihin kohdistuva väkivalta ja hyväksikäyttö ovat ennennäkemättömissä mittasuhteissa. Kieli on avainasemassa tämän tilanteen mahdollistamisessa. Muunlajisten eläinten asemaan kriittisesti suhtautuvaa kielentutkimusta on kuitenkin verraten vähän. Ehdotan ratkaisuksi ’kriittistä eläinlingvistiikkaa’, muunlajisten eläinten sorron ja syrjinnän lopettamiseen pyrkivää kielitieteen alaa.

Aloitan esittelemällä kriittistä eläintutkimusta, joka on kriittisen eläinlingvistiikan lähtökohta. Tämän jälkeen kerron, mistä kriittisessä eläinlingvistiikassa on kyse ja miksi sitä tarvitaan. Selitän, millainen ekolingvistiikan suhde muunlajisiin eläimiin on ja miksi ekolingvistinen tutkimus ei useinkaan ole kiinnostunut muunlajisista eläimistä yksilötasolla. Väitän, että tärkeässä roolissa on ollut ’hallidaylaisen ekolingvistiikan’ innoittanut artikkeli ”New Ways of Meaning. Challenge to Applied Linguistics”. Lopuksi esittelen tutkimuksia, jotka mielestäni edustavat kriittistä eläinlingvistiikkaa.