Vaikka suomalaisten terveys ja ravitsemus ovat kehittyneet pitkällä aikavälillä suotuisaan suuntaan, eriarvoisuus terveydessä ja ruokatottumuksissa on pysynyt suhteellisen vakaana. Viime vuosien yhteiskunnalliset muutokset, kuten koronapandemia, ruoan hintojen nousu sekä sosiaaliturvan leikkaukset, ovat nostaneet ruokaturvattomuuden yhä useammin huomion kohteeksi. Ruokaturvattomuus viittaa tilanteeseen, jossa taloudelliset resurssit eivät riitä kattamaan määrällisesti ja laadullisesti riittävää sekä sosiaalisesti hyväksyttävää ruokavaliota. Suomesta ei juurikaan ole väestötason tietoa ruokaturvattomuuden yleisyydestä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ruokaturvattomuuden yleisyyttä sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä Suomessa. Aineistona käytettiin vuoden 2019 International Social Survey Programme -kyselyä (n=991). Ruokaturvattomuutta mitattiin kysymyksellä “Kuinka usein sinä tai joku muu kotitaloudessasi joutuu jättämään väliin aterioita sen vuoksi, että rahat eivät riitä ruokaan?” Sosiodemografisia eroja tarkasteltiin sukupuolen, iän, perherakenteen, koulutuksen, työssä olemisen ja tulojen mukaan. Kuvailevien menetelmien lisäksi käytettiin logistista regressioanalyysiä. 
Taloudellisista syistä johtuvaa ruokaturvattomuutta koettiin 12,7 prosentissa kyselyyn vastanneista kotitalouksista. Ruokaturvattomuus oli yhteydessä etenkin pienituloisuuteen ja yksinhuoltajuuteen sekä yksin asumiseen. Jatkossa ruokaturvattomuuden esiintyvyyttä tulisi seurata väestötasolla tarkemmin mittarein. Tämä on erityisen tärkeää, kun huomioidaan viimeaikainen elinkustannusten nousu sekä sosiaaliturvan leikkaukset.

Although the health and nutrition status of the Finnish population has developed in a favorable direction in the long-term, inequality in access to healthy food remains a challenge. In addition, recent societal circumstances, such as the COV-ID-19 pandemic, high inflation and cuts to wel-fare benefits have made food insecurity a topical subject. Food insecurity refers to a situation in which economic resources are not sufficient to cover a nutritionally adequate and socially ac-ceptable diet. However, Finland is lacking infor-mation on the prevalence of food insecurity on a population level. The aim of this study was to assess the preva-lence and predictors of food insecurity in Finland. For the analysis we used the International Social Survey Programme data (n=991) for Finland col-lected in 2019. Food insecurity was measured by asking the respondents “How often do you or somebody in your household have to skip meals because there is not enough money to buy food?” Sociodemographic differences were examined by gender, age, family structure, education, work-ing status and socioeconomic status. Descriptive methods and logistic regression analysis were used as research methods. The results show that 12,7 percent of the respondents reported food insecurity in their households. Food insecurity was associated with low income, single parenthood, and living alone. In the future, the prevalence of and population group differences in food insecurity should be followed regularly with an appropriate measure-ment scale. This is especially important consider-ing the recent increases in living costs and cuts to social welfare benefits.