A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä

Rehtoreiden kokemuksia yhteiskunnallisten, koulutuspoliittisten ja paikallisten muutosten vaikutuksista koulujen johtamiseen




TekijätKola-Torvinen Pia; Ahtiainen Raisa; Varjo Janne; Jahnukainen Markku

KustantajaKoulutuksen tutkimuslaitos

Julkaisuvuosi2024

Lehti: Kasvatus : Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja

Vuosikerta55

Numero1

Aloitussivu33

Lopetussivu46

ISSN0022-927X

eISSN2737-0658

DOIhttps://doi.org/https://doi.org/10.33348/kvt.122788

Julkaisun avoimuus kirjaamishetkelläEi avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoimuus Viivästetysti avoin julkaisukanava (julkaisut tulevat avoimesti saataville tietyn ajan jälkeen)

Verkko-osoitehttps://doi.org/10.33348/kvt.122788


Tiivistelmä

Tarkastelemme tässä artikkelissa rehtoreiden kokemuksia muutoksista sekä muutosten vaikutuksista johtamiseen ja rehtoreiden tarpeeseen kehittää osaamistaan. Teoreettinen viitekehys on kompleksisuusajattelussa, joka kuvaa toimintaympäristöä ja johtamisen toteuttamisen olosuhteita sekä jaetun johtamisen käytäntöjä. Analysoimme perusopetuksen rehtoreille (N=230) syksyllä 2020 tehdyn kyselyn aineistoa pääosin tilastollisesti. Koulujen johtamisessa muutosta koettiin suhteellisen vähän, vaikka aineiston keruun aikana elettiin niin sanottua koronavuotta (covid-19-pandemia). Vastanneista rehtoreista vähän yli puolet koki muutosta johtamassaan koulussa, ja pienten koulujen rehtorit kokivat muutosta vähiten. Muutosta koulun johtamiseen oli tuonut opetussuunnitelman perusteiden uudistukset, digitalisaation kehittyminen sekä koronapandemia. Oppilasmäärän pieneneminen sekä ympäristöasiat, kuten ilmastokriisi, vaikuttivat vähiten kokemukseen muutoksesta. Vertaistuki koulun henkilöstöltä ja muilta rehtoreilta koettiin tärkeäksi. Lisää osaamista puolestaan tarvittiin jaetun johtamisen käytäntöihin. Muuttuviin tarpeisiin vastaaminen edellyttää yksittäisten johtamistoimenpiteiden seurausvaikutuksien analysointia sekä keskeisten muutostekijöiden suhteiden ja riippuvuuksien tunnistamista kunkin koulun kontekstissa. Johtaminen muutoksessa tarvitsee tuekseen myös laajempaa systeemistä näkökulmaa koulun yhteiskunnallisesta merkityksestä nyt ja tulevaisuudessa.Tarkastelemme tässä artikkelissa rehtoreiden kokemuksia muutoksista sekä muutosten vaikutuksista johtamiseen ja rehtoreiden tarpeeseen kehittää osaamistaan. Teoreettinen viitekehys on kompleksisuusajattelussa, joka kuvaa toimintaympäristöä ja johtamisen toteuttamisen olosuhteita sekä jaetun johtamisen käytäntöjä. Analysoimme perusopetuksen rehtoreille (N=230) syksyllä 2020 tehdyn kyselyn aineistoa pääosin tilastollisesti. Koulujen johtamisessa muutosta koettiin suhteellisen vähän, vaikka aineiston keruun aikana elettiin niin sanottua koronavuotta (covid-19-pandemia). Vastanneista rehtoreista vähän yli puolet koki muutosta johtamassaan koulussa, ja pienten koulujen rehtorit kokivat muutosta vähiten. Muutosta koulun johtamiseen oli tuonut opetussuunnitelman perusteiden uudistukset, digitalisaation kehittyminen sekä koronapandemia. Oppilasmäärän pieneneminen sekä ympäristöasiat, kuten ilmastokriisi, vaikuttivat vähiten kokemukseen muutoksesta. Vertaistuki koulun henkilöstöltä ja muilta rehtoreilta koettiin tärkeäksi. Lisää osaamista puolestaan tarvittiin jaetun johtamisen käytäntöihin. Muuttuviin tarpeisiin vastaaminen edellyttää yksittäisten johtamistoimenpiteiden seurausvaikutuksien analysointia sekä keskeisten muutostekijöiden suhteiden ja riippuvuuksien tunnistamista kunkin koulun kontekstissa. Johtaminen muutoksessa tarvitsee tuekseen myös laajempaa systeemistä näkökulmaa koulun yhteiskunnallisesta merkityksestä nyt ja tulevaisuudessa.



Last updated on