LeanTieto-tutkimushankkeessa tutkittiin Lean-ajattelun ja -käytäntöjen soveltamista tietotyössä työn merkityksellisyyden näkökulmasta. Tietotyötä edustavana casena oli suuri media-alan organisaatio, jossa on sovellettu Leania koko organisaation kattavasti. Case-organisaation kolmessa yksikössä toteutettiin haastattelut (n=21) ja kerättiin lisäksi havainnointi- ja dokumenttiaineistoa. Lisäksi hankkeessa toteutettiin Lean-ajattelua ja työn merkityksellisyyttä kartoittavat kyselyt case-organisaatiossa (n=87) ja media-alalla valtakunnallisesti (n=127). Kyselyihin sisältyi sekä määrälliset että laadulliset osiot. Määrällinen aineisto analysoitiin käyttäen erilaisia tilastollisia tunnuslukuja, ristiintaulukointia, summamuuttujia ja yksisuuntaista varianssianalyysia. Laadullinen aineisto analysoitiin käyttäen temaattista analyysia. Tutkimushanke sisälsi neljä osatutkimusta. 

Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkasteltiin Lean-ajattelun ja -käytänteiden käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä case-organisaatiossa. Tulosten mukaan onnistunut Leanin käyttöönotto edellyttää pehmeän (jatkuva parantaminen, oppiminen, inhimillinen johtaminen) ja kovan (prosessit ja työkalut) Leanin tasapainoa. Tulokset osoittavat, että erot samankin organisaation eri yksiköiden kulttuureissa sekä sisäisessä toimeenpanokyvykkyyksissä, kuten tiimien ja yksiköiden tavoitteiden, mittareiden ja palkitsemismallien ristiriidat, voivat estää Lean-ajattelun omaksumista ja käytäntöön viemistä organisaatiossa. Lisäksi organisaation Leania tukevalla kulttuurilla on merkitystä Leanin käyttöönoton kannalta.

Toisessa osatutkimuksessa analysoitiin, miten media-alan ammattilaiset positioituvat työn tehostamiseen pyrkivään Lean-ajatteluun ja miten heidän positioitumisensa Leaniin ovat yhteydessä heidän kokemaansa työn merkityksellisyyteen. Tulosten mukaan työntekijöiden suhtautumista Leaniin määritti se, tukiko Lean heidän kokemaansa työn merkityksellisyyttä. Journalistit kokivat, että Lean rajoitti heidän tekemänsä luovan ja yhteiskunnallisesti orientoituneen työn merkityksellisyyttä, kun taas monissa muissa media-alan työtehtävissä työskentelevät näkivät sen mahdollistavan työn merkityksellisyyden kokemista. Näin ollen tulokset viittaavat siihen, että Lean ei sovellu luovaan, yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen pyrkivään tietotyöhön. 

Kolmannessa osatutkimuksessa tarkasteltiin, mistä lähteistä media-alan tietotyöntekijät rakentavat työnsä merkityksellisyyttä ja miten he kokevat työnsä merkityksellisyyden suhteessa työn tehostamiseen muun muassa Lean-ajattelun avulla. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että media-alan tietotyön jatkuva tehostaminen saattaa vaikeuttaa alan ammattilaisten merkityksellisenä pitämän median sivistystehtävän toteuttamista, sillä se heikentää ammattilaisten edellytyksiä tuottaa laadukasta, luotettavaa, syvällistä ja kansalaisten sivistystä edistävää journalismia.

Neljännessä osatutkimuksessa analysoitiin, millaisena media-alan tietotyöntekijät kokevat työn merkityksellisyyden ja miten taustatekijät, kuten heidän sukupuolensa, asemansa organisaatiossa tai heidän media-alan uransa pituus ovat yhteydessä heidän kokemuksiinsa työn merkityksellisyydestä. Tulosten mukaan media-alan tietotyöntekijät kokevat työnsä melko merkitykselliseksi media-alan murroksen keskellä. Tulosten mukaan media-alan tietotyöntekijän asema organisaatiossa ja uran pituus alalla ovat yhteydessä työn merkityksellisyyden kokemukseen. Johtoasemassa työskentelevät kokivat työnsä merkityksellisemmäksi kuin työntekijät ja työn merkityksellisyyden havaittiin heikentyvän media-alan uran pituuden kasvaessa.