Nuorten mielenterveyden tukemiseen tarkoitettujen näyttöön perustuvien menetelmien saatavuus on parantunut Suomessa. Kuitenkin näiden menetelmien tehokas implementointi ei ole vielä juurtunut osaksi arjen käytäntöjä. Menetelmät eivät automaattisesti vakiinnu osaksi arjen toimintaa ilman systemaattista implementointia. Tämän katsauksen tarkoituksena oli tarkastella implementaatiokehysten käyttöä nuorten mielenterveyttä tukevien menetelmien implementoinnissa kouluissa. Tavoitteena oli tunnistaa ja kuvata, millaisia implementaatiokehyksiä on käytetty implementaatiotutkimuksissa ja miten niitä on sovellettu käytännön implementointiin.

Katsauksen tiedonhaku toteutettiin syyskuussa 2024 seuraaviin tietokantoihin: CINAHL, Cochrane Library, ERIC (Ebsco), Psychology Database (ProQuest), PubMed, Scopus, Web of Science ja Medic sekä manuaalisella haulla. Kolmen ensimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla tulokset analysoitiin luokittelemalla aineisto ennalta määriteltyjen, OSF-tietokantaan rekisteröidyn katsauksen protokollan kriteereiden mukaisesti. Neljännen tutkimuskysymyksen tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Tietokantahaussa tunnistettiin 1401 viitettä, joista kaksoiskappaleiden poistamisen jälkeen 1082 arvioitiin tarkemmin. Lopulta yhdeksän tutkimusartikkelia täytti mukaanottokriteerit. Kaikki mukaan valitut tutkimukset olivat implementaatiotutkimuksia. Niissä käytettiin kuutta eri implementaatiokehystä, jotka jakaantuivat seuraaviin luokkiin: determinanttikehys, arviointikehys, prosessimalli ja strategiakehys. Seitsemässä tutkimuksessa käytettiin alkuperäistä ja kahdessa sovellettua kehystä. Kehykset kohdistuivat nuorten mielenterveyttä tukeviin menetelmiin kouluympäristössä. Kehysten käytettävyyttä kuvattiin seitsemässä tutkimuksessa.

Katsauksen perusteella tutkimusta implementaatiokehysten käytöstä kouluympäristössä on vain vähän. Suunnitelmallinen implementointi hyödyntämällä sopivia viitekehyksiä tai malleja voi lisätä implementoinnin onnistumisen todennäköisyyttä. Kehykset tarjoavat hyödyllisen rakenteen implementoinnin suunnitteluun, arviointiin ja sidosryhmien osallistamiseen.