Digiasiointi julkisessa perusterveydenhuollossa on yleistynyt nopeasti hyvinvointialueiden käynnistäessä digiklinikoita tai digitaalisia sote-keskuksia. Tässä kuvailevassa rekisteritutkimuksessa tarkastelemme perusterveydenhuollon sairaanhoidollista digiklinikka- ja etäasiointia ja läsnäkäyntejä terveydenhuollon eri sektoreilla (julkinen ja yksityinen avosairaanhoito sekä sairaanhoito työterveyshuollossa). Tutkimus on luonteeltaan kartoittava eli eksploratiivinen. Se perustuu Avohilmo-rekisteriaineistoon ajalta 4/2023–3/2024 sekä Tilastokeskuksen FOLK-henkilötietoaineistoon kattaen viisi hyvinvointialueella, joilla oli käytössä digiklinikka.

Tulosten perusteella asiakkuuden yleisyys oli yhteydessä sosiodemografisiin tekijöihin, kuten sukupuoleen, ikään, tulotasoon ja äidinkieleen niin etäasioinnin kuin läsnäkäyntien osalta. Etäasioinnin osuus asioinnista oli korkeampaa naisilla kuin miehillä (tosin ei yksityisessä avosairaanhoidossa), korkeinta lapsilla ja nuorilla aikuisilla (pl. 10–19-vuotiaat), matalampaaiäkkäillä, korkeampaa tulojakauman yläpuoliskossa julkisessa avosairaanhoidossa (kuitenkaan yksityisessä avosairaanhoidossa tai ty¨oterveyshuollossa ei ollut vahvaa yhteyttä) ja julkisessa sairaanhoidossa harvinaisempaa muun kuin suomen- tai ruotsinkielisillä (erot pienempiä muilla sektoreilla). Lisäksi havaitsimme, että vaikka palvelujen käyttö painottui virka-aikaan ja arkipäiviin, etäasioinnista toteutui kuitenkin läsnäkäyntejä suurempi osa viikonloppuisin tai virka-ajan ulkopuolella kullakin sektorilla. Naiset, lapset, nuoret ja nuoret aikuiset ylikorostuivat niissä, joilla oli virka-ajan ulkopuolista etäasiointia.