Yritykset rikosten kohteena
: Martti Lehti, Elsa Saarikkomäki, Petri Danielsson
: Petri Danielsson
: 2019
: Rikollisuustilanne 2018: rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa
: Katsauksia / Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti
: 36/2019
: 201
: 244
: 978-951-51-0668-1
: 978-951-51-0667-4
: 2343-0206
: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0667-4
: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0667-4
Vuonna 2018 poliisin tietoon tuli 45 620 myymälävarkautta (+2 %) ja 2 927 liikemurtoa (–4 %). Yrityksiin kohdistuvat rikokset muodostavat lähes puolet kaikista poliisin tietoon tulevista varkausrikoksista.
Kuluvalla vuosituhannella Suomessa on surmattu vuosittain työtehtävissä keskimäärin kaksi ihmistä. Määrällisesti eniten on surmattu yksityisyrittäjiä, myyjiä ja ravintolatyöntekijöitä.
Yrityksen riski joutua rikoksen kohteeksi ja rikosten aiheuttamat kokonaisvahingot vaihtelevat suuresti toimialasta, toiminnan luonteesta ja toimipaikan koosta riippuen.
Vähittäiskaupan ja majoitus- ja ravintola-alan toimipisteiden riski joutua rikoksen uhriksi on huomattavasti suurempi kuin teollisuusyritysten. Ero aiheutuu pääasiassa asiakkaiden tekemistä omaisuus- ja väkivaltarikoksista.
Suurin suora rikoskustannusrasite aiheutuu vähittäiskaupan yrityksille myymälävarkauksista, majoitus- ja ravintola-alan yrityksille työntekijöiden kavalluksista ja teollisuusyrityksille petosrikoksista.
Suomessa vähittäiskaupan ja majoitus- ja ravintola-alan yrityksiin ja yritysten työntekijöihin kohdistuu huomattavasti enemmän asiakkaiden tekemiä omaisuus- ja väkivaltarikoksia kuin Länsi-Euroopassa.
Luvussa käsitellään yrityksiin ja niiden henkilöstöön kohdistuvaa rikollisuutta kansallisten yritysuhritutkimusten, henkirikosseurannan ja poliisitilaston tietojen perusteella.