Miten merihistoria jäsentyy rannalta katsoen? Mitä teemoja tutkimuksessa on käsitelty ehkä muita vähemmän? Mitä uusia suuntia tulevaisuuden tutkimushorisontissa on mahdollisesti näkyvissä? Artikkelissa lähestytään näitä kysymyksiä metodologisesti ja konkreettisesti rannan näkökulmasta. Ranta ymmärretään pohjimmiltaan neljän elementin – veden, maan, ilman sekä ihmisen ja muiden eliöiden – kohtaamispaikaksi. Rantaviiva on näiden kohtaamisten tihentymä ja rantatutkimuksen keskipiste. Kun merta tarkastellaan rannalta käsin, niin meri on vain yksi rannan neljästä pääosasta, joita ovat vesi, maaperä, ilma ja eliöt, ja vain neljäsosa veden suuresta kierrosta luonnossa. Siksi artikkeli määrittelee uuden ranta- ja rannikkohistorian tavoitteeksi tutkia ihmisiä, kulttuuria ja yhteiskuntia näistä näkökulmista käsin – osana rannikkoluonnon pääelementtejä ja veden suurta kiertoa. Artikkelissa esitellään seitsemän näihin näkökulmiin liittyvää tutkimusteemaa, joita voisi olla hyödyllistä tutkia lähemmin. Näitä teemoja ovat rannan maaperän ainesosien ristiriitainen hyödyntäminen, maannouseman moninainen kulttuuriperintö, rannalle pääsyn yhteiskunnalliset esteet, pienten ja keskisuurten veneiden merkitys, kaupunki veden kierron muodostamana kokonaisuutena, merituuli rannikon yhdyskuntien riskinä ja resurssina sekä elämä rannikolla sään, vuodenaikojen ja ilmaston puitteissa.  Näistä teemoista löytyy monta hyvää syytä tarkastella meren ohessa erityisesti rantojen ja rannikoiden historiaa.