The CEULA project assesses the cumulative effects of five EU sustainability regulatory instruments on large Finnish firms and their global value chains. It addresses the following issues: the cumulative impacts of the regulations on Finnish firms, firm preparedness for current and future regulations, and the feasibility of fulfilling obligations through a unified CSR management system. The analysis focuses on the Regulation on Deforestation-free Products, the Directive on Corporate Sustainability Due Diligence, the Carbon Border Adjustment Mechanism, the Regulation on Prohibiting Products Made with Forced Labour, and the Ecodesign for Sustainable Products Regulation, with case studies from the agri-food, forestry, mining and textiles sectors based on in-depth interviews with representatives of Finnish firms. Our findings indicate a divide between Finnish firms regarding preparedness and highlight challenges such as a reactive approach to sustainability, confusion regarding regulations, conflicting requirements and uncertainties about resource allocation. Well-prepared firms express confidence in their readiness but are concerned about supplier compliance. The report provides recommendations for both Finnish firms and authorities, emphasising the importance of collaboration within value chains, the establishment of cross-functional task forces, stakeholder engagement, clear communication and mechanisms for continuous improvement. The steps outlined aim to enhance actionable sustainability practices and provide clear guidance on navigating complex regulatory landscapes.

CEULA-projekti tarkastelee viiden EU:n kestävyyssääntelyinstrumentin vaikutuksia suuriin suomalaisiin yrityksiin ja niiden globaaleihin toimitusketjuihin. Tutkimuksessa arvioidaan säädösten kerrannaisvaikutuksia suomalaisiin yrityksiin, yritysten valmiutta nykyiseen ja tulevaan sääntelyyn sekä mahdollisuuksia täyttää velvoitteet yhtenäisen vastuullisuushallintajärjestelmän avulla. Tutkimus keskittyy metsäkatoasetukseen, huolellisuusvelvoitedirektiiviin, hiilirajamekanismiasetukseen, pakkotyöasetukseen ja ekosuunnitteluasetukseen. Tutkimusta varten haastateltiin maatalous- ja elintarvikealalla, metsäteollisuudessa, kaivosteollisuudessa ja tekstiilialalla toimivien yritysten henkilöstöä. Tutkimus osoittaa, että suomalaisyritysten valmiudessa täyttää EU-sääntelyn vaatimukset on merkittäviä eroja. Tunnistettuja haasteita ovat etenkin yritysten toimien reaktiivisuus, epävarmuus säädösten sisällöstä, sääntelyn luomat 
ristiriitaiset vaatimukset ja riittävien resurssien kohdentamiseen liittyvät kysymykset. Sääntelyyn hyvin valmistautuneet yritykset ovat luottavaisia omiin valmiuksiinsa, mutta nekin ovat huolissaan toimittajiensa kyvyistä täyttää sääntelyn vaateet. Tutkimuksessa esitetään suosituksia sekä suomalaisille yrityksille että viranomaisille. Suositukset painottavat toimitusketjujen sisäistä yhteistyötä, moniammattillisten työryhmien perustamista, sidosryhmävuoropuhelua, selkeää viestintää ja toiminnan jatkuvan kehittämisen mahdollistavia järjestelmiä. Nämä toimenpiteet luovat mahdollisuuksia konkreettisille kestävyystoimille ja tarjoavat selkeitä ohjeita luovia monimutkaisessa sääntely-ympäristössä.