Luontokadon pysäyttäminen on noussut organisaatioiden kestävyystyön keskiöön ilmastonmuutoksen hillitsemisen rinnalle. Luontopositiivisuustavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen edellyttää määrällistä tietoa organisaation toiminnan vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen, sekä kykyä kytkeä tämä tieto pitkän aikavälin suunnitteluun. Tässä artikkelissa tarkastelemme, kuinka luontojalanjälki voi toimia strategisen suunnittelun työkaluna organisaatioiden tulevaisuustyössä. Esittelemme BIOVALENT-menetelmän, jonka avulla arvioimme esimerkkiorganisaation, Turun yliopiston, vuoden 2022 luontojalanjäljen. Tulosten pohjalta laadimme mahdollisuuksien nelikentän, joka tukee olennaisten vähennyskohteiden tunnistamista, sekä hypoteettisen skenaarion, jossa Turun yliopisto saavuttaa luontopositiivisuuden vuoteen 2035 mennessä yhdistämällä haittojen vähentämisen ja kompensoinnin. Analyysimme osoittaa, että luontojalanjälkitieto tukee SMART-kehikon mukaista tavoitteenasettelua ja luo perustan vaihtoehtoisten tulevaisuuksien arvioimiselle. Vaikka luontojalanjäljen arviointi ei yksin ratkaise luontokatoa, se tarjoaa organisaatioille konkreettisen lähtökohdan strategisten polkujen rakentamiseen ja päätöksenteon suuntaamiseen kohti luontopositiivista yhteiskuntaa.