Lähtökohdat: Peruuttamattomat poisjäännit on yleisesti tiedostettu ongelma lasten suun terveydenhuollossa. Lapset ovat riippuvaisia vanhemmistaan sekä suunterveyden ylläpitämisessä että vastaanotolle tuomisessa.

Menetelmät: Tässä rekisteritutkimuksessa tutkittiin suun terveydenhuollon potilaiden peruuttamattomien poisjääntien määrää lasten ja nuorten erikoissairaanhoidossa HUSissa vuosina 2009–2023. Lisäksi selvitettiin, kasautuvatko poisjäännit samoille henkilöille. Tutkimuksessa kartoitettiin myös sitä, minkälaisia syitä tietojärjestelmään oli kirjattu peruuttamattomista poisjäänneistä.

Tulokset: Peruuttamattomia poisjääntejä oli keskimäärin 6,7 % kaikista varatuista ajoista. Poisjääntien määrissä nähtiin kasvava trendi tarkastelujakson aikana. Peruuttamattomia poisjääntejä oli etenkin poliklinikkatoiminnassa. Yleisanestesiahammashoidon käyntejä peruuntui 7,6 % kaikista ajanvarauksista mukaan lukien hyväksyttävästä syystä peruuntuneet käynnit. Näistä peruuntuneista käynneistä varsinaisia peruuttamattomia poisjääntejä, eli poisjääntejä, joista ei ilmoitettu etukäteen, oli 6,7 %. Merkittävä osa (18,9 %) poisjäänneistä polarisoitui pienelle osalle (5,8 %) lapsista.

Johtopäätökset: Poliklinikkatoiminta hyötyisi yleisanestesiahammashoidon hyvien käytäntöjen käyttöönotosta peruuttamattomien poisjääntien ehkäisemiseksi. Lisäksi tarvitaan uudenlaisia lähestymistapoja ja toimenpiteitä niiden lasten, joille peruuttamattomat poisjäännit kasaantuvat, hoitoon saamiseksi.