Valikoiva puhumattomuus on lastenpsykiatrinen häiriö, jonka ydinoire on puhumattomuus tietyissä tilanteissa. Häiriö on diagnosoitu Suomessa erikoissairaanhoidossa 0,06 %:lla, mutta diagnoosikriteerit täyttävää valikoivan puhumattomuuden oireilua on esitetty olevan jopa 2 %:lla lapsista. Valikoivaan puhumattomuuteen liittyy paljon yhteissairastavuutta, kuten sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja muita ahdistuneisuushäiriöitä. Psykiatriset ja neuropsykiatriset häiriöt ovat yleisiä valikoivasti puhumattomien lasten vanhemmilla sekä sisaruksilla. Myös maahanmuutto ja kaksikielisyys ovat ongelman riskitekijöitä. Valikoivaa puhumattomuutta hoidetaan yleensä kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvilla psykososiaalisilla hoitomuodoilla. Valikoivan puhumattomuuden oireiden on esitetty kestävän pitkään, mutta suurin osa toipuu oireistaan lähes kokonaan tai kokonaan.