Amfetamiinit ovat keskushermostostimulantteja, joita 15-64-vuotiaista suomalaisista käyttää elinaikanaan noin 5 %. Joka toinen amfetamiiniriippuvaisista sairastuu elinaikanaan amfetamiinipsykoosiin, jolle myös herkistytään. Psykoosirelapsit ovat aiempaa pienempiä annoksia käytettäessä vaikeampia ja pitkäkestoisempia. Jopa joka kolmas amfetamiinipsykoosin sairastaneista saa myöhemmin skitsofreniadiagnoosin. Amfetamiinipsykoosiin liittyy merkittävä ennenaikaisen kuoleman riski. Huonon ennusteen takia näiden potilaiden hoitoon tulisi kiinnittää aiempaa tarkempaa huomiota. Amfetamiinipsykoosin akuuttihoito ei poikkea muiden psykoosien akuuttihoidosta. Somaattista akuuttihoitoa vaativat tilat tunnistetaan ja hoidetaan, minkä jälkeen psykoosin oireenmukainen hoito aloitetaan mahdollisimman nopeasti. Psykoosilääkkeiden hyödyistä ja haitoista pitkäaikaiskäytössä akuuttivaiheen jälkeen ei ole tutkimustietoa. Psykoosilääkityksen tarve arvioidaan yksilöllisesti, ja arvioinnissa huomioidaan toistuvat psykoosirelapsit, oirekuvan vaikeus ja psykoosisairauksien riskitekijät, etenkin lähisuvun psykoosisairaudet.