G4 Monografiaväitöskirja
Aikuisen ohjaamat, huomiota hakevat ja itsenäiset lapset: Lapsifiguurit suomalaisissa kuvakirjoissa vuosina 2000–2015
Tekijät: Laaksonen, Kaisa
Kustannuspaikka: Turku
Julkaisuvuosi: 2025
Sarjan nimi: Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkunesis B
Numero sarjassa: 749
ISBN: 978-952-02-0406-8
eISBN: 978-952-02-0407-5
ISSN: 0082-6987
eISSN: 2343-3191
Julkaisun avoimuus kirjaamishetkellä: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoimuus : Kokonaan avoin julkaisukanava
Verkko-osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0407-5
Tutkimukseni tavoitteena on tutkia lapsifiguureita eli lapsen kulttuurisia representaatioita vuosina 2000–2015 ilmestyneissä suomalaisissa, suomen- ja ruotsinkielisissä kuvakirjoissa. Tarkoituksena on osoittaa, että lapsifiguurien muodostumisen taustalla vaikuttavat historialliset lapsikäsitykset ja pedagoginen intentio, joka voi kohdistua lapseen tai aikuiseen. Lapsifiguuri rakentuu kuvakirjan ikonotekstissä eli kuvakirjan kuvien ja tekstin yhdessä muodostamassa kokonaisuudessa. Tutkimukseni aineisto sisältää 246 vuosina 2000–2015 ilmestynyttä kuvakirjaa.
2000-luvulla voimakkaimmin vaikuttavan lapsikäsityksen mukaan lapsuus nähdään sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentuvana. Kuitenkin lapsuuden rakentumiseen vaikuttavat edelleen aiemmat, historialliset lapsikäsitykset. Tarkastelen tutkimuksessani myös määrällisesti lapsipäähenkilöiden erilaisia ominaisuuksia ja niiden vaikutusta lapsifiguureiden rakentumiseen. Määritän kuvakirjan asemaa kulttuurin kentällä tutkimuksen kohteena olevana ajankohtana.
Tutkimuksessa kuvakirjoista nousee esille kolme erilaista lapsifiguuria. Aikuisen ohjaaman lapsen figuuria esittäviin kirjoihin liittyy usein pedagoginen ote ja niissä painottuu lapsen ikä ja siihen liittyvät kehitysvaiheet, joiden läpi aikuinen ohjaa lasta. Aikuisen huomiota tavoittelevan lapsen figuuri osoittaa, kuinka lapsi esitetään kyvykkäänä toimimaan, kun aikuinen ei ehdi, huomaa tai pysty ottamaan vastuuta. Aikuisen huomiota tavoitteleva lapsi ei kuitenkaan halua itselleen valtaa, vaan toivoo aikuisen huolehtivan lapsesta. Itsenäisen lapsen figuuri esittää lapsen toimimassa aikuisesta riippumattomana. Itsenäisen lapsen figuuria rakentaa johdonmukainen lapsinäkökulma, jolloin ikonotekstissä esitetään lapsen oma kokemus ilman aikuisen ääntä.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytän lapsikäsitysten ohella kuvakirjantutkimuksen metodologiaa, lastenkirjallisuuden valtasuhteita ja kasvatuksellisuutta käsittelevää tutkimusta sekä intersektionaalista tutkimusotetta. Lisäksi tutkimuksessa käytetään määrällistä tutkimusotetta, jonka avulla tarkastellaan kuvakirjojen päähenkilöiden ominaisuuksia koko aineistossa.