A1 Refereed original research article in a scientific journal
Ulkomaalaistaustaisten alakoulun oppilaiden suomen kielen käyttöasteen yhteys matematiikan osaamistuloksiin
Authors: Enestam, Milja; Nazeri, Faruk; Koivuhovi, Satu; Seppänen, Piia; Vainikainen, Mari-Pauliina
Publisher: Suomen kasvatustieteellinen seura
Publication year: 2025
Journal:: Kasvatus : Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja
Volume: 56
Issue: 4
First page : 439
Last page: 455
ISSN: 0022-927X
eISSN: 2737-0658
DOI: https://doi.org/10.33348/kvt.136124
Web address : https://journal.fi/kasvatus/article/view/136124
Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten ja valtaväestön oppilaiden osaamisen ero on todettu merkittävän suureksi jo vuosikymmeniä. Osaamiserojen taustalla on todettu vaikuttavan esimerkiksi oppilaiden sosioekonominen tausta ja opetuskielen heikko hallinta. Tässä tutkimuksessa selvitetään aiemman tutkimustiedon valossa suomen kielen käyttöasteen yhteyttä ulkomaalaistaustaisten oppilaiden matemaattisen ajattelun osaamistuloksiin. Tutkimuksen aineisto (N=942) kerättiin Turun peruskoulujen kuudensilla luokilla vuonna 2022. Aineisto analysoitiin lineaarisella regressioanalyysilla MPlus8-ohjelmistolla. Tulosten mukaan 2,5-sukupolven ulkomaalaistaustaiset sekä valtaväestö suoriutuivat matemaattisen ajattelun tehtävissä selkeästi 1. ja 2. sukupolven ulkomaalaistaustaisia oppilaita vahvemmin. Aiemmasta tutkimustiedosta poiketen suomen kielen käyttöaste ei ollut yhteydessä matemaattista ajattelua mittaaviin tuloksiin. Vahvimmin matemaattisen ajattelun osaamistuloksia ennusti matemaattisen ajattelun tehtäviin käytetty aika ja vasta sen jälkeen lukutaito. Tarkastelussa lukutaito ennusti matemaattisen ajattelun osaamistuloksia vain valtaväestön ja 2. sukupolven ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osalta. Tulosten perusteella on mahdollista, että ajankäytön eli tehtävätilanteeseen sitoutumisen ja yrittämisen vahvistaminen edesauttaa kaikkien oppilaiden oppimista kielitaustasta riippumatta. Tutkimus myös tuottaa kielen käyttöasteen ja osaamisen yhteydestä uutta tutkimustietoa, jota voidaan soveltaa jatkossa opetuskielen vahvistamista tukevien interventioiden suunnittelussa.