Perhelähtöistä hoitoa voidaan edistää WHO:n Vauvamyönteisyysohjelmalla, jonka tavoitteena on edistää imetystä ja turvata sitä tukevia hoitokäytäntöjä vastasyntyneiden hoidossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella vanhemman ja vauvan välistä läheisyyttä, arvioida vauvamyönteisyysohjelman käyttöönottoa täysiaikaisten vastasyntyneiden sekä ennenaikaisten tai muusta syystä tehohoitoa tarvitsevien vauvojen hoidossa sekä selvittää henkilökunnan näkemyksiä käyttöönotosta.

Tutkimus sisälsi kolme osatutkimusta. Kuvailevassa laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin vanhempien (n = 23) kokemuksia läheisyydestä ja erosta vastasyntyneiden tehohoidossa. Kvasikokeellisessa tutkimuksessa arvioitiin vauvamyönteisyysohjelman käyttöönoton vaikutusta henkilökunnan (n = 162) ja äitien (n = 325) imetysasenteisiin sekä vauvan ja vanhemman väliseen läheisyyteen, imetykseen sekä hoitokäytänteiden muutokseen. Henkilökunnan (n = 43) näkemyksiä käyttöönotosta selvitettiin laadullisessa kuvailevassa tutkimuksessa.

Vanhemmat tarvitsivat ammattilaisten tukea läheisyyden ja imetyksen edistämiseen. Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönotto paransi ammattilaisten imetysmyönteistä asennetta sekä edisti sellaisia hoitokäytäntöjä, joiden myötä läheisyys ja imetys sairaalassa lisääntyivät. Keskeistä oli perheiden tarpeista lähtevä yksilöllinen ohjaus. Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönoton prosessissa tarvittiin koko henkilökunnan panosta, ja sitä voitiin edistää resursoinnilla, kouluttamisella ja käyttöönoton edistymisestä tiedottamisella.

Vauvamyönteisyys on konkreettinen tapa toteuttaa perhelähtöistä hoitoa. Ammattilaisten imetysmyönteisyys lisääntyi ja asenteet muuttuivat yhtenäisemmiksi. Vanhemman ja vauvan välistä läheisyyttä sekä imetystä tukevissa sairaalan hoitokäytännöissä saavutettiin myönteisiä muutoksia. On kuitenkin tarpeen ymmärtää paremmin, miten imetyksen jatkumista voidaan tukea, jotta äidit voivat saavuttaa oman imetystavoitteensa ja yhteiskunnan tasolla päästään parempiin imetyslukuihin. Sertifikaatin saamisen jälkeen uusien toimintatapojen ylläpitämiseen tarvitaan keinoja muutoksen jatkuvuuden varmistamiseksi, jotta tehty työ ei mene hukkaan.