Maksakirroosi. Käypä hoito -suositus - UTU Tutkimustietojärjestelmä

D2 Artikkeli ammatillisessa kokoomateoksessa

Maksakirroosi. Käypä hoito -suositus

Tekijät: Arkkila, Perttu; Nordin, Arno; Arola, Johanna; Lempiäinen, Anna; Majuri, Minna; Mervaala, Eero; Männistö, Ville; Parviainen, Helka; Ronkainen, Jukka; Salminen, Kimmo; Åberg, Fredrik

Toimittaja: Arkkila, Perttu; Nordin, Arno; Arola, Johanna; Lempiäinen, Anna; Majuri, Minna; Mervaala, Eero; Männistö, Ville; Parviainen, Helka; Ronkainen, Jukka; Salminen, Kimmo; Åberg, Fredrik

Julkaisuvuosi: 2025

Kokoomateoksen nimi: Maksakirroosi. Käypä hoito -suositus

Sarjan nimi: Käypä hoito -suositus

Verkko-osoite: https://www.kaypahoito.fi/hoi50136

Tiivistelmä

Moni maksasairaus voi johtaa maksakirroosiin, jonka esiintyvyys Suomessa on arviolta noin 1 %. Maksakirroosi kehittyy yleensä hitaasti ja potilas on pitkään oireeton.
Suomessa maksakirroosikuolleisuus on Länsi-Euroopan suurinta ja kasvaa edelleen.
Maksakirroosin merkittäviä riskitekijöitä ovat tiedossa oleva krooninen maksasairaus, runsas alkoholinkäyttö, pistohuumeiden käyttö ja metaboliset riskitekijät.
Maksakirroosin ennaltaehkäisyssä tulisi kiinnittää huomiota etenkin seuraaviin riskitekijöihin: tiedossa oleva krooninen maksasairaus, runsas alkoholinkäyttö, pistohuumeiden käyttö, tyypin 2 diabetes ja ylipaino. Näihin ongelmiin tulee puuttua kaikilla terveydenhuollon tasoilla.
Vaikean maksakirroosin mahdollisuus tulisi muistaa, jos potilaalla on maksasairauden riskitekijöitä tai kliinisiä merkkejä, vaikka oireita ei olisikaan. Maksasairauden kehittymisen riskiä voi arvioida Suomessa kehitetyllä CLivD (Chronic Liver Disease) -maksariskilaskurilla