Tässä raportissa esitellään vuosina 2016, 2017–2018, 2020, 2022–2023 ja 2024–2025 kerättyjen Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa -kyselyjen aineistonkeruu sekä aineistoista muodostetun aikasarja-aineiston tutkimusseloste. Tutkimusselosteessa kuvataan aineistojen keruumenetelmät ja otantatekniikat kunakin vuonna sekä analysoidaan aineiston edustavuutta. Aineistojen keruusta on vastannut professori Mikko Niemelä ja ne on toteutettu eri tutkimushankkeissa. Aineiston kolme ensimmäistä aaltoa (2016–2020) on kerätty Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa hankkeessa Tackling Inequalities in Time of Austerity (TITA) (päätösnumerot 293103 ja 314250). Aineiston neljäs aalto (2022–2023) kerättiin osana Turun yliopiston INVEST-tutkimuskeskuksen tutkimustoimintaa (päätösnumero 320162) ja viides aalto (2024–2025) osana Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurihanketta Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe – Finland (SHARE-Fi) (päätösnumero 358736). Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa -kyselyaineistot sisältävät tietoa vastaajien subjektiivisesta hyvinvoinnista, hyvinvointiin ja eriarvoisuuteen liittyvistä kokemuksista sekä näkemyksistä eri väestöryhmien hyvinvoinnista. Aineistoon sisältyvät subjektiivisen hyvinvoinnin mittarit ovat vakiintuneita ja validoituja mittareita sisältäen tietoa muun muassa elämään tyytyväisyydestä, onnellisuuden kokemuksista, yksinäisyydestä, toimeentulokokemuksista sekä yleistyneestä luottamuksesta. Lisäksi aineistojen avulla voidaan tutkia esimerkiksi eriarvoisuuteen ja sosiaaliturvaan liittyviä asenteita, statushierarkioita sekä turvattomuuden tunnetta. Aineistot sisältävät tietoja muun muassa vastaajien demografisista ja sosioekonomista tekijöistä, tuloista, veloista ja asumismuodosta sekä puoluekannasta. Aineistojen keruu on toteutettu huhti-kesäkuussa 2016 (N=2534), marras-helmikuussa 2017- 2018 (N=2402), syys-joulukuussa 2020 (N=2700), joulu-tammikuussa 2022-2023 (N=2300) ja joulu-tammikuussa 2024-2025 (N=3003). Vuosina 2016–2020 aineistonkeruu on toteutettu puhelinhaastatteluin. Sen sijaan vuosien 2022–2023 ja 2024–2025 aineistot on kerätty hybridimenetelmällä. Vuosien 2022-2023 aineisto on pääosin kerätty puhelinhaastattelulla (N=1799), mutta sitä on täydennetty alle 35-vuotiaille suunnatulla internetpaneelilla (N=501). Vuosien 2024-2025 aineisto on puolestaan kerätty pääosin internetpaneeliin (N=2401) pohjautuen, mutta iäkkäämpien osallistujien tavoittamiseksi sitä on täydennetty puhelinhaastatteluin (N=602). Neljässä ensimmäisessä aallossa aineistojen perusjoukkona on Manner-Suomen 18–79-vuotias suomenkielinen väestö. Viidennessä aallossa aineiston yläikäraja on poistettu, joten perusjoukkona on mannersuomalainen yli 18-vuotias suomenkielinen väestö. Aineiston ensimmäisessä aallossa otantamenetelmänä on käytetty ositettua otantaa perustuen ikään, sukupuoleen ja maakuntaan. Myöhempinä vuosina on käytetty maakuntiin perustuvaa ositettua todennäköisyysotantaan. Aineistot sisältävät painomuuttujat kullekin vuodelle: vuoden 2016 aineisto on painotettu iän, sukupuolen ja alueen mukaan, muiden vuosien aineistot on painotettu iän ja sukupuolen mukaan. Painojen käyttö parantaa aineistojen edustavuutta. Tarkastellaan aineistojen edustavuutta sukupuolen, iän, työmarkkina-aseman, koulutuksen ja maakunnan mukaan.