Artikkelissa tarkastellaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden nuorten aikuisten sosiaalista hyvinvointia. Sosiaalinen hyvinvointi muodostuu yksilön, muiden ihmisten, yhteiskunnan ja toimintaympäristöjen vuorovaikutuksessa. Tutkimuskysymys on: Millaisina sosiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuudet näyttäytyvät vammaisten ja pitkäaikaissairaiden nuorten aikuisten kertomina? Tutkimuksen metodologisena taustana toimii tarinallisen kiertokulun malli. Aineistona on Yhteiskuntatieteellisestä Tietoarkistosta Pitkäaikaissairaiden ja fyysisesti vammaisten nuorten aikuisten vapausmerkitykset -haastatteluaineisto, jota analysoidaan refleksiivisellä temaattisella analyysillä. Sosiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuudet liittyvät esteettömyyteen, työelämäosallisuuteen ja palvelujen saamiseen. Sosiaalinen hyvinvointi rakentuu suhteessa aineellisiin ja kerronnallisiin olosuhteisiin.