Ennen antibioottien tuloa käyttöön oli tuberkuloosin hoidon kulmakivenä kohentaa potilaan terveyttä ja vastustuskykyä. Raitis ilma ja muutenkin puhdas luonto nähtiin tässä tärkeiksi keinoiksi.

Tuberkuloosi eli keuhkotauti oli Suomessa keskeisimpiä kansanterveysongelmia 1800-luvun lopulta 1970-luvulle. Ennen tautiin tehoavien antibioottien aikaa tuberkuloosin hoidon kulmakivi oli sairastuneiden vastustuskyvyn parantaminen ja lepo sekä mikrobiteorian keksimisen jälkeen muun väestön suojaaminen tartunnalta eristämällä potilaat. Euroopan varakkaat lähettivät potevat perheenjäsenensä Alpeille tai Välimerelle, mutta tuberkuloosin noustua keskeiseksi yhteiskunnan rahoittaman kansanterveystyön kohteeksi, pääsivät varattomatkin 1900-luvun alkupuoliskolla parantolahoitoon.