Puhutaan viinisti: Suomalaisen viinipuheen rakentumisesta
: Kuortti, Joel
Publisher: Lähikuva-yhdistys
: 2025
: Lähikuva
: 2
: 0782-3053
: 2343-399X
DOI: https://doi.org/10.23994/lk.162559
: https://doi.org/10.23994/lk.162559
: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/498785427
René Goscinnyn ja Albert Uderzon Asterix-sarjakuva-albumien toisessa osassa (suomeksi 10. osa) Kultainen sirppi (1962; suom. 1971) Asterix ja Obelix vierailevat Iloinen avernelainen -tavernassa matkalla Parisiumiin. Taverna tarjoaa vieraille ”Akvitanian viinejä ja oltta”. Asterixeissa mallasjuomat ovat viinejä suuremmassa roolissa, mutta mainitut Akvitanian viinit puolestaan ovat maailmankuuluja – ovathan alueen Bourdeaux-viinit jo vuosisatoja (muun muassa monien historiallisten salajuonien, avioliittojen ja sotien myötä) olleet eräänlainen mittatikku viinien maailmassa. Ei siis ihme, että ne sarjakuvassakin mainitaan. Euroopassa viineillä ja viiniopilla – enologialla – on vankka kulttuurinen asema, mutta miten viineihin on Suomessa suhtauduttu kautta aikain, kun alkoholikulttuuri on täällä ollut ennemminkin samansuuntainen kuin pienessä gallialaisessa kylässä?