B1 Vertaisarvioimaton kirjoitus tieteellisessä lehdessä
Kenen aloitteesta Turun poliisilaitos perustettiinkaan? Motiivit ja seuraukset
Tekijät: Soikkanen, Timo
Kustantaja: Turun yliopisto/Poliittinen historia
Julkaisuvuosi: 2025
Journal: Ennen ja Nyt : Historian Tietosanomat
Tietokannassa oleva lehden nimi: Ennen ja nyt: Historian tietosanomat
Vuosikerta: 25
Numero: 1
Aloitussivu: 184
Lopetussivu: 200
eISSN: 1458-1396
DOI: https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.156795
Verkko-osoite: https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.156795
Rinnakkaistallenteen osoite: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/498762567
Suomalaisessa poliisia koskevassa historiankirjoituksessa nähdään laajasti Turun poliisi-laitoksen tulleen perustetuksi Venäjän viranomaisten aloitteesta 1816 ilman keskustelua. Näkemys on harhaanjohtava. Aloitteen suunnitteli ja teki hallituskonseljin kansliatoimikunnan päällikkö (nykytermen pääministeri) Carl Erik Mannerheim keväällä 1813, ja siitä keskusteltiin normaalisti hallituskonseljissa. Mannerheimin motiivina oli toimia vastoin uudistuksia, joita Puolan hallinnossa ja poliisijärjestyksessä toteutettiin samanaikaisesti. Oli viimeinen hetki saada entisen emämaan ja perustuslakien hengen mukainen poliisijärjestys. Mannerheim ja prokuraattori Matias Calonius muotoilivat ohjesäännön lähinnä Tukholman poliisilaitoksen esimerkin mukaan. Mannerheim oli ollut keskeisin henkilö Porvoon valtiopäivien ja Ruotsin vallan aikaisten perustuslakien saamisessa; nyt hän oli toistamassa samaa pienimuotoisempana. Baltiansaksalaisena kenraalikuvernööri Steinheil osasi ruotsia ja arvosti sen hallintotraditiota. Vuosina 1812/13 ei Venäjän taholta ilmennyt painostusta poliisilaitoksen perustamiseen Suomeen. Napoleonin kukistaminen ja Euroopan asioiden järjestely viivytti Aleksanteri I:n hyväksyntää yli kolme vuotta. Mannerheimin ja Caloniuksen aloitteen hyväksyntä joulukuussa 1816 merkitsi Tukholman mallin mukaista poliisilaitosta. Tapahtuma sai jatkossa suuren merkityksen Suomen historiassa: sen seurauksena Helsinki (1826) ja Viipuri (1836) saivat niin ikään Tukholman malliset poliisilaitokset, vaikka dekabristikapinan pelästyttämä Nikolai I edusti täysin toisenlaista ajattelua ja Venäjä eli toisenlaista aikakautta.
Ladattava julkaisu This is an electronic reprint of the original article. |