Pikkulotissa, Lotta Svärd -järjestöön kuuluvissa 8–16-vuotiaissa tytöissä, kasvoi lottajärjestön jäsenistö ja tulevaisuus. Heidän kasvatukseensa ja toimintaedellytyksiinsä kiinnitettiin huomiota heti tyttötyön alettua 1930-luvun alussa. Tarkastelen artikkelissani Lotta Svärdin pikkulotille suuntaamaa oppikirjaa Lotat ja isänmaan historia I: Mannerheim ja isänmaani (1942), jonka kirjoitti FT Katri Laine (1891–1960). Tutkin, miten ja millaista identiteettiä järjestö rakensi ja tuotti nuorille jäsenilleen historiajulkaisullaan, joka peilaa Suomen historiaa Mannerheimin elämänvaiheisiin. Suomen historian eli isänmaan historian opettaminen nuorisolle oli tärkeää, sillä sen kautta saatiin konkreettinen ote maanpuolustukseen. Opetuksella päästiin vaikuttamaan isänmaallisuuden ja pikkulottien identiteetin rakentumiseen, mikä oli merkittävää järjestön tulevaisuudelle. Isänmaan historia sai myyttisen ulottuvuuden ja arvon, jossa korostui vapaustaistelu. Siihen pikkulotat rakensivat identiteettiään alttiina ja uhrautuvaisina isänmaan palvelijoina. Oppikirjamainen historiateos kiteytti ajatuksen pienen kansan kunniakkaasta historiasta ja oikeamielisestä taistelusta ikiaikaista vihollista vastaan. Laineen kirjaa luettiin pikkulottien työilloissa, joten sen tarjoaman isänmaakuvaston ja historiakäsityksen voi uskoa tulleen omaksutuksi, ja lottajärjestö oli kirjaa markkinoidessaan valmis näkemään sen koulujen käytössä laajemminkin.