Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa tutkimuskirjallisuutta, jossa esiintyy sosiaalieettisesti kiinnostavia kysymyksiä kokemusasiantuntijuudesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kokemusasiantuntijoiden osallisuuteen liittyvistä sosiaalieettisesti kiinnostavista teemoista. Lisäksi tavoitteena oli paikantaa muita eettisesti kiinnostavia teemoja, jotka vaatisivat lisätutkimusta. Tässä tutkimuksessa kokemusasiantuntijuus nähdään kokemusasiantuntijan yhteiskunnallista osallisuutta lisäävänä toimintana. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat käsitteet kokemusasiantuntijuus ja osallisuus. Tutkimus on toteutettu Arkseyn ja O’Malleyn kuvaaman kartoittavan katsauksen mukaan. Aineistona oli 26 artikkelia, jotka valikoituivat kirjallisuuskatsauksen prosessissa. Teoriaohjaavassa teema-analyysissä muotoiltiin kuusi teemaa: organisaatiot kokemusasiantuntijuuden rajoittajina, ristiriita asetettujen tavoitteiden ja käytännön välillä, kokemustieto tiedon hierarkiassa, professionaalinen valta suhteessa kokemustietoon, (kokemus)asiantuntija-käsitteen monitulkintaisuus ja kokemusasiantuntijuutta tukevat normatiiviset ehdotukset ja suositukset. Tuloksia jäsennettiin sosiaalipedagogisen osallisuusymmärryksen viitekehyksestä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kokemusasiantuntijuuteen liittyvä eettinen tutkimus on vähäistä. Kokemusasiantuntijuutta kuvaavissa tutkimuksissa tunnistetut sosiaalieettiset kysymykset esitetään usein irrallisina ja niiden yhteys osallisuuteen tunnistetaan huonosti. Katsauksen herättämä keskeinen kysymys on, eikö eettisiä kysymyksiä ole ollut tarpeen aiemmin pohtia vai eikö käsiteltyjä asioita ole mielletty eettisiksi, vaikka artikkeleissa kuitenkin tuodaan esille asioiden haasteellisuutta tai ristiriitaisuutta.