A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä
Kirjoitetun suomen kielen diskurssifunktiot: Korpusvetoinen näkökulma tekstilajien kielenpiirteiden variaatioon
Alaotsikko: Korpusvetoinen näkökulma tekstilajien kielenpiirteiden variaatioon
Tekijät: Reunanen, Elisa; Ivaska, Ilmari
Kustantaja: Kotikielen Seura
Julkaisuvuosi: 2025
Journal: Virittäjä
Tietokannassa oleva lehden nimi: Virittäjä
Vuosikerta: 129
Numero: 2
Aloitussivu: 214
Lopetussivu: 243
ISSN: 0042-6806
eISSN: 2242-8828
DOI: https://doi.org/10.23982/vir.142646
Verkko-osoite: https://doi.org/10.23982/vir.142646
Tutkimuksessa tarkastellaan huolitellun yleiskielen variaatiota suomen kielen neljässä tekstilajissa: tutkimusartikkeleissa, kaunokirjallisuudessa, puolueohjelmissa ja uutisissa. Kullekin tekstilajille tyypilliset kielenpiirteet tunnistetaan laskennallisten menetelmien avulla suhteessa muihin tekstilajeihin. Vastaavaa tutkimusta on runsaasti esimerkiksi englannista, mutta suomen yleiskielen tekstilajeista vertailevaa kvantitatiivista tutkimusta ei ole tehty.
Tutkimusaineisto on koostettu neljästä eri korpuksesta, ja se sisältää tutkimusartikkeleita, kaunokirjallisia tekstejä, poliittisia puheenvuoroja ja uutistekstejä. Tutkimuksessa käytettiin ensin avainrakenneanalyysia tunnistamaan aineistosta merkitykselliset eli aineistolle tyypilliset kielen piirteet. Piirteet ryhmiteltiin moniulotteisen analyysin avulla joukoiksi, joiden jäsenten esiintyminen tekstissä korreloi toistensa kanssa.
Tulokset osoittavat, että huolitellussa yleiskielessä on runsaasti vaihtelua ja että jokaisessa neljässä tekstilajissa käytetään erilaista kielen rekisteriä. Tutkimusartikkeleille tyypillistä on määritteiden kertyminen virkkeen alkuun ja loppuun. Kaunokirjallisuudelle on tyypillistä pronominien käyttö ja virkkeen tiiviys lauseen ydinjäsenten ympärillä. Puolueohjelmille on tyypillistä substantiivin määritteiden käyttö sekä rinnasteisten ja alisteisten lauseiden runsaus, ja uutisteksteille tyypillistä on runsas numeraalien määritteiden ja erisnimien käyttö. Kielen vaihtelun perusteella tunnistetaan erilaisia diskurssifunktioita, jotka tukevat tekstilajin kommunikatiivista tavoitetta.