Tämä kokoelmaväitöskirja tutkii empiirisesti käyttäytymis- ja julkistaloustieteeseen liittyviä kysymyksiä hyödyntäen kokeellisia menetelmiä. Kaksi esseistä yhdistää kyselyn ja yksilötason rekisteritiedot. Esseet käsittelevät imagoon ja suhteelliseen asemaan liittyviä huolia ja tarjoavat uusia näkökulmia sosiaalisten preferenssien luonteesta.
Ensimmäinen essee tutkii veroraportointi-instituutioiden vaikutuksia markkina-tulemiin ja veronkiertoon laboratoriokokeellisilla double auction -markkinoilla ja osoittaa, että kolmannen osapuolen raportointi estää tehokkaasti veronkiertoa. Myyjien voidessa yksipuolisesti kiertää veroja, hinnat ovat odotettua korkeammat ja verotaakka lankeaa pääosin ostajille. Valehteluaversion, tai valehteluaversion ja imagohuolet käsittävä malli selittää parhaiten tuloksiamme.
Kolmessa muussa esseessä tarkastellaan tulovertailujen syitä ja seurauksia suomalaiselle aikuisväestölle kohdennetun kokeellisen kyselyn avulla. Kyselyssä satunnaistetaan vastaajat saamaan tietoa sijoituksestaan ikä-, ammatti-, koulutus-taso-, asuinkunta- tai kansallisessa tulojakaumassa. Toisessa esseessä tutkitaan vaikutuksia yksilön hyvinvointiin ja todetaan, että uusi tieto tulosijoituksesta vaikuttaa tulotyytyväisyyteen ja koettuun oikeudenmukaisuuteen, ja vaikutukset vaihtelevat vertailuryhmien välillä. Tiedolla kansallisesta sijoituksesta ei ole havaittavissa olevaa vaikutusta.
Kolmas essee kysyy, keneen ihmiset vertaavat itseään ja miksi he vertaavat, kun vastaajilla on mahdollisuus valita, mikä tulopistesijoitus heille paljastetaan. Valtaosa halusi tietää sijoituksensa ammattiryhmässään, ja vain kuusi prosenttia oli kiinnostunut kansallisesta sijoituksesta. Eksogeenisesti määrättyjen ja itse valittujen tulopistetietojen vaikutuksissa hyvinvointiin ei havaittu eroja.
Neljäs essee tutkii sijoitustiedon vaikutusta riskinottoon. Esseessä osoitetaan, että sekä koettu että todellinen tuloasema ennustaa riskinottoa, mutta tuloasemaa koskevien käsitysten oikaisemisen ei havaittu vaikuttavan riskinottoon.