Kansanterveyden positiivisesta kehityksestä huolimatta sosioekonomisten ryhmien terveydentilassa, hyvinvoinnissa, kuolleisuudessa ja näihin vaikuttavissa tekijöissä on kohtalaisen pysyviä eroja. Terveys- ja hyvinvointiongelmat kasautuvat samoihin väestöryhmiin ja heikentävät alempiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvien asemaa entisestään. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi terveyseroista aiheutuu yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Terveyseroihin voidaan vaikuttaa sekä ennaltaehkäisevästi että pyrkimällä korjaavin keinoin siihen, etteivät ilmenneet terveysongelmat vaikuttaisi toimeentuloon ja elinoloihin. Terveyserojen juuret ulottuvat nykytiedon valossa lapsuuteen, joten erityisesti lapsia ja lapsiperheitä koskevat poliittiset toimet ovat avainasemassa. Sosioekonomisten ryhmien kuolleisuuserojen taustalla merkittävä rooli on elintavoilla ja terveyskäyttäytymisellä, joilla puolestaan on sosiaalinen, kulttuurillinen ja taloudellinen perusta. Yksilön ohjaamisen tueksi tarvitaan siksi yhteiskunnallisia toimia. Koska terveyserojen syyt ovat sosiaalisessa eriarvoisuudessa, tulisi terveysvaikutukset huomioida kautta linjan kaikessa politiikassa, joilla vaikutetaan terveyden sosiaalisiin taustasyihin, kuten työllisyyteen, työ-, asuin- ja elinolosuhteisiin sekä köyhyyteen.