A1 Refereed original research article in a scientific journal
Monikielisyyden vaihtelevat merkitykset – Päiväkotien henkilöstön käsityksiä monikielisyydestä
Authors: Aerila, Juli-Anna; Orell, Miina; Tyrer, Maria; Harju-Luukkainen, Heidi
Publisher: Suomen Varhaiskasvatus ry
Publication year: 2025
Journal: Journal of Early Childhood Education Research
Volume: 14
Issue: 1
First page : 230
Last page: 257
eISSN: 2323-7414
DOI: https://doi.org/10.58955/jecer.147593
Web address : https://journal.fi/jecer/article/view/147593
Self-archived copy’s web address: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/492068283
Artikkelissa syvennetään ymmärrystä siitä, millä tavoin varhaiskasvatuksen henkilöstötiimit kuvaavat monikielisyyttä kodin ja päiväkodin kasvuympäristössä ja millaisia merkityksiä varhaiskasvatuksen henkilöstötiimit antavat monikielisyydelle. Artikkelissa varhaiskasvatuksen ja kotien yhteys ymmärretään Brofenbrennerin ekologisen teorian mukaisesti systeemisenä rakenteena, jossa erilaiset kasvuympäristöt kohtaavat toisensa, joko tiiviimmin linkittyen tai vähintäänkin kasvuympäristöjen välillä liikkuvan yksilön kautta. Artikkeli on osa Kielitietoisen oppimisympäristön arviointi (KOAVA) -kokonaisuutta, joka tutkii kielitietoista ja monikielistä pedagogiikkaa suomalaisissa varhaiskasvatusryhmissä käyttäen aineistonkeruussa KieliPeda-työvälinettä. Artikkelin tutkimusaineistona toimivat 81 varhaiskasvatusryhmän henkilöstötiimeistä kerätyt tekstuaaliset aineistot, joista monivaiheisen laadullisen sisällönanalyysin tuloksena erotettiin kolme puheenaluetta: koti, päiväkoti ja yhteistyö. Tutkimuksen tuloksena aineistosta välittyy kokonaisuudessaan myönteistä ja kiinnostunutta suhtautumista eri kieli- ja kulttuuriryhmiin. Samanaikaisesti monikielisyyden saamat merkitykset ovat vaihtelevia ja puheissa risteävät tulkinnat monikielisyydestä yksilön ominaisuutena, yhteisön tilana, ajallisena välivaiheena tai kehittyvänä ominaisuutena. Monikielisyyden tukeminen näyttäytyykin tässä tutkimuksessa jossain määrin jännitteisenä, eikä henkilöstöllä välttämättä ole keinoja tukea perheiden monikielisyyttä. Tulokset osoittavat myös, että tietoisuus lasten kasvuympäristöistä on usein pinnallista ja liittyy lähinnä lapsesta varhaiskasvatuksessa tehtyihin havaintoihin ja edelleen havainnoista johdettuihin päätelmiin, eikä niinkään tietoiseen ja aitoon yhteyksien rakentamiseen kasvuympäristöjen välillä. Lisäksi tutkimus osoittaa, että systeeminen tarkastelu saattaa olla toimiva väline tunnistettaessa varhaiskasvatushenkilöstön monikielisyydelle antamia merkityksiä lapsen erilaisissa kasvuympäristöissä.
Downloadable publication This is an electronic reprint of the original article. |