Tässä oikeudellisessa selvityksessä tarkastellaan sitä, minkälaiset tekijät vaikuttavat luonnonsuojelulain 35 § mukaisen varsinaisen Natura-arvioinnin tarpeeseen alueidenkäyttölain mukaisen maakuntakaavan laadinnassa.

Arviointi on tehtävä, jos objektiivisten seikkojen perusteella ei ole poissuljettua, että kaava vaikuttaa kyseiseen alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa. Arviointitarvetta koskevan selvityksen perusteella tehdään johtopäätös siitä, ylittyykö tämä kynnys.
 
Kaavan vaikutuksia arvioidaan sen perusteella, mitä kaava mahdollistaa. Mikäli asianmukaista arviointia ei tehdä, on selvityksin perusteltava, että yleispiirteisen maakuntakaavan mukainen maankäyttö voi toteutua siten, että merkittävät haitalliset vaikutukset ovat poissuljettuja. Maakuntakaavoissa voidaan käyttää monentyyppisiä kaavamääräyksiä, ja viime kädessä Natura-arvioinnin tarvettakin on tarkasteltava tapauskohtaisesti.

Arviointikynnyksen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat kulloisetkin Naturaluontoarvot, kaavan mahdollistama maankäyttö ja sen sille asettamat reunaehdot, alemmanasteiselle suunnittelulle jäävä suunnitteluvara, yhteisvaikutusten hallinta ja muiden suunnitelmien ja hankkeiden vaikutukset. Näiden vaikutustekijöiden arvioinnissa merkitystä on sekä varovaisuusperiaatteella että maakuntakaavan joustavuudella.

This legal analysis explores the factors influencing the need for a Natura assessment under section 35 of the Nature Conservation Act in the preparation of a regional land use plan under the Land Use Act.

An assessment must be carried out if, based on objective facts, it cannot be ruled out that a plan, either individually or in combination with other projects and plans, has significant impacts on the area concerned. The decision on whether the threshold is exceeded is made on the basis of the analysis concerning the need for an assessment.

The impacts of the plan are assessed on the basis of the activities that the plan will allow. If an appropriate assessment is not carried out, an analysis must be presented to show that land use according to the regional plan of a general nature can be implemented in such a way that significant harmful impacts are excluded. Various kinds of regulations can be used in regional land use plans and, in the end, the need for a Natura assessment must be considered on a case-by-case basis.

Relevant factors in terms of the threshold for the assessment include the site-specific Natura nature values, land use enabled by the plan and the conditions this sets for it, room for manoeuvre allowed for lower-level planning, management of combined impacts and the impacts of other plans and projects. Both the precautionary principle and flexibility of the regional land use plan are taken into account in the assessment of these impact factors.