Lasten luovaa potentiaalia voi pitää yhtenä edellytyksenä lasten mahdollisuuksille osallistua yhteisen kulttuurisen sisällön rakentamiseen. Varhaiskasvatuksessa oppimisympäristö vaikuttaa sekä lasten mahdollisuuksiin kasvaa luovaan potentiaaliinsa että ylipäätään lasten osallistumismahdollisuuksiin. Tässä artikkelissa tutkitaan lasten mitattujen luovien ajattelutaitojen eli luovan potentiaalin ja henkilöstön arvioiman oppimisympäristön välisiä yhteyksiä. Lasten luovia ajattelutaitoja tutkitaan The Thinking Creatively in Action and Movement -testillä (TCAM) ja henkilöstön arvioimaa oppimisympäristöä tutkitaan Oppimisympäristön arviointityökalulla. Tutkimus on osa Kehittävä palaute -tutkimus- ja kehittämisprojektia (Reunamo 2024). Tutkimukseen osallistui 280 lasta 23 päiväkodissa tai esiopetusryhmässä. TCAM-testin ja Oppimisympäristön arvioinnin välisiä yhteyksiä tutkittiin osittaiskorrelaatioilla. Oppimisympäristön muuttujista muodostettiin neljä summamuuttujaa Reunamon Orientaatioteorian mukaan eli Harmonia, Mahdollisuus, Tavoite ja Kaaos. Tulokset osoittavat, että lasten luovan potentiaalin ja Tavoite-muuttujan välillä on negatiivinen ja luovan potentiaalin ja Kaaos-muuttujan välillä positiivinen yhteys. Tulosten perusteella varhaiskasvatuksessa täytyy käydä arvokeskustelua siitä, mahdollistavatko varhaiskasvatuksen tavoitteet lasten aloitteiden huomioimisen sekä niihin vastaamisen vai ovatko tavoitteet päämääriä itsessään.