Kunnat ovat suomalaisen hyvinvointivaltiomallin keskiössä, ja se, miten kunnat hoitavat talouttaan, vaikuttaa koko järjestelmän kestävyyteen. Tässä tutkimuksessa kysymme, millainen yhteys paikallistason poliittisella kilpailulla on vaihteluun kuntien taloustilanteessa. Odotamme, että paikallisen poliittisen järjestelmän kilpailullisuuteen liittyvät muuttujat ovat ei-lineaarisessa yhteydessä keskeisiin julkistaloudellisiin muuttujiin, jotka mittaavat kuntien menojen tasoa ja tulorahoituksen riittävyyttä menojen kattamiseen. Tarkemmin ottaen odotamme, että kohtalainen kilpailun taso suosii lopputuloksia, jotka ovat sopusoinnussa julkisten varojen tehokkaan ja pitkänäköisen käytön kanssa, siinä missä sekä vähäinen että voimakas kilpailu suosivat erityisintressipolitiikkaa ja lyhytnäköisyyttä. Manner-Suomen kunnat vuosina 2001–2014 kattavan aineiston analyysi viittaa siihen, että menojen tason yhteys puoluejärjestelmän hajanaisuuteen on U:n muotoinen. Löydämme myös viitteitä siitä, että tulorahoituksen riittävyys on sitä parempi, mitä korkeampi äänestysprosentti on, mutta tämä yhteys on jokseenkin epävarma.